KAIPAUS 8.1.80 Haavekuvat painavat, rintaani tuntuvat. Ne tulevat ja menevät. Jotkin jäävät. Katson kaukaisuuden mereen, teen sinne tien eteen. Kukkani kylvän, istutan, juuren vedellä kastutan. Kasvakoon kukka ja puu! Kasvakoon: Mennyt unohtuu. Joutaa mennä ja jättää, kohta kevättä. Tulkoon tuleva, tulkoon! Tuokoon onnea ja autuutta! Kun mennyttä muistelen, vain taistelen. Tulevan eessä kohoan, kun hiemankin ponnistelen. Näkyy punaista, mustaa. Mitä se ennustaa? Parempi tietoa vailla tiellä samoilla. Jos turman tuo, ei mahda mitään. Mutta jos tietäisin, tämänkin menettäisin. Ei jäisi mitään, ei nyt, ei ikänään.