K.I.S. 20.10.1990 klo 14 Ihmisen elämä taistelua, sanotaan. Mitä sitten onni, rakkaus? Monet meillä vaiheet. Nyt hänen vuoro, huomenna minun, ylihuomenna sinun. Ei meillä täällä pysyvää sijaa, sielu halajaa. Elämä usein jaksamista, entiseen malliin jatkamista, aina samaa rataa. Mene ja tiedä? Kuka jaksaa jatkaa? Kuka jaksaa tehdä matkaa ihmisen osassa? Herra, kuule minun huutoni, tulkoon ääneni eteesi. Älä peitä kasvojasi, kun minulla on ahdistus. Voimme olla toiselle seuralainen, ystävä, saattaja, paljon muuta, paljon enemmän, vielä vähemmän! Kaikki se ja paljo muu ohi on häneltä, lähtenyt ja meidän taistomme ja rauhamme jatkuu, toistaiseksi……….