Hiljaisella viikolla ma 9.4. Psalmistin, 102, tuntoja ristintiellä. Missä risti, siellä sydäntä pisti. Ristintiellä rukoillaan, ollaan ahdistuneita, kaukaisuuteen katsotaan toivottomina toivoon päin. Ristiin päin kulkee hän, jonka elämä kuihtunut kuin savu. jonka luita kivistää. Hän on yksinäinen lintu katolla. Siitä alkaa hiljaisuus viikoksi, kiire muuttuu tauoksi hänelle, joka janoaa pelastusta parempaan, johonkin pysyvämpään, johonkin kestävämpään kuin tavanomainen. Kristus ottaa ristinsä, toisen ristin, meidän ristin, minun ristin, jota minä en ymmärrä. Hoosianna vaihtuu hikeen ja vereen. Lapset jäävät palmujen taa piiloon, nauramaan ihmisille ilonaan. He näyttävän osaltaan totuuden puolikkaan.