A.J.S. 2.2.1991. Luoja antaa elämän ihmislapselle. Rakkautta tulvillaan vai surua puolillaan? Sen tietää ihminen, ken? Vuorollaan tullaan elämään, kasvamme, kasvetaan. Milloin lähdemme, miten? Tietääkö kukaan ihminen? A.J. oli kanssanne kauan aikaa, mutt nopeasti se meni näin jälkikäteen katsottuna, koettuna, kun ollaan viisaampia. Paljon kestit, paljon jaksoit! Ilona olit ystäville, vieraanvarainen päivillä, surut sait sanoa. Tänään sinua saattelemme, kaipailemme, mutt uskossa uutta näemme, kaukaista taivaan rantaa, joka kimmeltää Jeesuksen rakkaudessa. Isä taivaassa armahtaa tuntojamme, sovittaa syntimme ja näyttää pelastuksen suuntaa. Kulkekaamme sinne päin, rakkaamme suuntaan, Jeesuksen valmistamaan…….