RAAMATUSSA SANOTAAN, RAAMATTUA TULKITAAN Katson aihetta Päivi Räsäsen viimeisin oikeusjuttu taustalla. Päätöstä jutussa ei ole vielä tullut. Kirjoittaessaan ja puhuessaan kansanryhmästä hän perustelee tähän malliin: ”Raamatussa sanotaan näin”, ”Jumalan tahto Raamatun mukaan on näin”. Hän lukee kirjoitetusta tekstistä samat lauseet kuin kuka tahansa. Ilmaisutapa tuntunee kaikkien mielestä kotoisen tutulta. Jokainen pappi käyttää Raamattua samalla tavalla omiin tarkoituksiinsa, lukee jumalanpalveluksessa ”Jeesus sanoo näin”, vastaavalla tavalla kuin Assurian kuningas sanoo kirjoituksissaan VT:n kansalle 3000 vuotta sitten ”koo aamar melek assuur” = ”näin sanoo Assurian kuningas”. Kirjoitettu sana sinänsä on kaikille yhteinen. Oikeusjutun syyttäjän näkökulmasta Raamatun sanan käyttö ei olekaan mikään ongelma vaan se miten ja mihin tarkoitukseen sanaa käytetään. Räsänen käyttää Raamattua välineenä arvioidessaan ihmisiä. Hän on syytteessä siitä miten hän suhtautuu ihmisiin. Syyttäjän näkökulmasta sillä ei ole merkitystä mitä perusteita Räsäsen mielessä liikkuu vaan sillä miten hän julkisesti kohdistaa sanottavansa toisiin ihmisiin. Suomen lain mukaan sillä tavalla sanominen on laitonta. Pappiskoulussa teologisessa 50 vuotta sitten Raamatun selitysoppia opetettiin paljolti tunnuksellisesti kirkon piikkiin. Opettajat olivat pappeja eivätkä vielä tienneet mitään Heikki Räisäsen historiallis-kriittisestä metodista. Siihen aikaan Raamatun lauseet, VT:n ja UT:n uskonlauseet, nähtiin paljolti samanarvoisina kuin historiatiede kirjoitti maallisista historian tapahtumista. Missään oppikirjoissa ei sanottu kuten tänään tähän tapaan: Raamattua on pakko tulkita; Raamattua pitää soveltaa; ihmisten kirjoittamissa teksteissä ilmaistaan kirjoittajan motiiveja, tunteita, painotuksia, uskoa, pettymyksiä, asenteita tärkeitä henkilöitä kohtaan; siellä rohkaistaan srk:aa uskomaan, kestämään, kokemaan yhteistä iloa; ensimmäiset kristityt kokivat, näkivät Jumalan läsnäolon Jeesuksessa; he halusivat kertoa kokemastaan hyvästä koko maailmalle pelkäämättä seurauksia Rooman ankaran keisarin lain edessä. Nyt jo vanhana entisenä pappina ymmärrän Päivi Räsästä. 1950- ja 60-lukujen kansakoulusta alkaen uskontoa opetettiin samaan tyyliin kuin Räsänen tänään. Silloin ihmiset tavatessaan toisiaan puhuivat Jumalasta arkielämän realiteettina, ja Jumalalla perusteltiin ja selitettiin luonnon tapahtumia, kansojen kohtaloita ja historian kulkua, aivan kuten Katekismuksesta pappi oli opettanut rippikoulussa. Tämän päivän maailmassa Raamatun lauseilla on kapeampi käyttöarvo kuin Assurian kuninkaan, UT:n alkukirkon ja 1950-luvun ihmisten aikaan. Selviytyäkseen pälkähästä Päivä Räsäsen on arvostettava edelleen sitä mitä Raamatussa sanotaan mutta myös ymmärrettävä, että hänen jokainen puhe ja kirjoitus on ihmisen tulkinta ko. asiassa, ja on pitkä ja ongelmallinen matka siirtää Raamatun muinainen teksti kohti tämänpäivän ihmisiä!. Jospa Päivi Räsäsen ahdingon kautta syntyisi papeille jotain rehellisempää, kestävämpää ja rohkaisevampaa perustaa tehdä työtä hiippakuntatuomioistuimen ja srk:n välissä! Jorma Luostarinen Outokumpu