SAARNA

MESSU

1 VSK

LIT

OKUN KIRKKO 200604 KLO 10

3. su hell:sta

Kutsu Jumalan valtakuntaan

vihreä

HOOS 11: 1-4, 7

VIRRET

151: 1 - 3 1

128: 4 7

223: 1 - 4 12

12: 3, 4 14

413: 1- 19

223 hpe

Tässä saarnassa tärkeää on miten ihminen pelastuu syyllisyydestä, häpeästä, kuolemasta. Tärkeys tulee siitä, että niin puhuja kuin kuulija elää täällä yhden kerran. Nyt on aika löytää miksi tämä elämänretki, miten päästään Jumalan luo? Huomenna on myöhä! Totuuden edessä kaikki muu on roskaa. Kirkkolain mukaan pappi saa saarnata päivän VT:n tekstistä.

Hoos 11: 1-4, 7:ssa palaamme Israelin kansan historiaan v:n 750 paikkeilla ennen Jeesusta, noin 3000 v. sitten. Silloin Jeesus Nasaretilaista ei vielä ollut! Hoosean ymmärtämiseksi tekstin alkuyhteyden tunteminen on a ja o. Nimi Hoosea tarkoittaa samaa kuin Jeesuksen oikea nimi Jeshua/ Jehoshua. Se tarkoittaa ”Jahve pelastaa”. Jeshua, Joosua ja Hoosea tarkoittavat samaa. Käytän apuna papinkoulun eksegeettisiä peruskirjoja.

Hoosea oli profeetta Aamoksen aikalainen. Hän esiintyi kuningas Daavidin valtakunnan jaon jälkeen. Hoosea ja Aamos esittivät profeetan kutsumuksensa Israelissa eli Pohjoisessa valtiossa verrattuna Juudaan, Eteläiseen valtioon. Hooseasta tiedetään vähän. Se voidaan sanoa, että hänen avio-ongelmansa peilaavat koko julistukseen. Tavallisen tulkinnan mukaan vaimo Gomer oli huora/ ilotyttö.

Profeetta peilasi epäonnistuneen avioliittonsa Israelin kansan ja Jahven liittosuhteeseen. Ts. kuten Gomer oli Hoosealle uskoton avionrikkoja, samoin kansa oli Jahvelle uskoton puoliso. Vertauksen käyttö oli yleinen kirjaprofeetoilla. Heillä oli oppilaita ja he halusivat puolustaa puhdasta Jahve-uskoa muita uskontunnustuksia vastaan.

Israel törmäsi kanaanilaiseen kulttuuriin vuosien 1200-1100 vaiheilla ennen Jeesusta, kun se siirtyi Egyptin orjuudesta Luvattuun maahan. Kanaanilaiset olivat maan kantaväestöä. He palvoivat Baalia, Astartea ja häränkuvia, harjoittivat temppelissä uskonnon seksiä, uhrasivat jumalalle lapsia. Baal oli syksyllä kuoleva ja keväällä ylösnouseva jumala.

Vaimo Gomer oli aviorikollinen Jahve-uskon kannalta mutta kanaanilaisittain hän oli puhdas, jopa pyhä - pyhässä prostituutiossa. Hoosean kirja alkaa: ”Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: Mene ja ota portto vaimoksesi …!” Siinä onkin pala purtavaksi nykyajan psykiatreille, psykologeille, maistereille kristinuskon kirkossa: Jumala puhumassa ihmiselle! Heitä ateistisempia ihmistuntijoita ei maan päältä löydy! Heidän valtansa srk:ssa sumentaa ilmoitusperinteen rappion viimeisenkin helmen! Heidän kirkossaan Jumalan puhe ihmiselle nähdään mielipuolisena sairautena ja heikkoutena!

Ehkä Gomer-vaimo harjoitti seksiä sekä yksityisesti avioliiton ohella sekä ammatillisesti kanaanilaisessa temppelissä. Hän joi viinaa Baalin uhrikukkuloilla. Syötiin, pidettiin orgioita kuin nykyisenä EU-uskonnon aikana! Uskottiin, että seksillä miellytettiin kuolevaa ja ylösnousevaa Baalia, joka lisäsi maan hedelmällisyyttä: runsasta satoa, isoja kalasaaliita. Kanaanin ja Israelin talonpojat rakastivat uhkeaa synnyttäjää, suuririntaista imettäjä-maa-äitiä. Palvonta näkyi massebah-kivipatsaina ja ashera-puupatsaina. Kivipatsaat kuvasivat miestä, puupatsaat naista. Puhdas Jahve-usko vihasi kaikkia ulkomaan vaikutteita!

2 MS 3: 13 Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt

minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: 'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?" 14 Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen."* Hän sanoi vielä: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'"

15 Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt

minut teidän luoksenne.' Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.

Profeetta Hoosea katsoi saaneensa Jahvelta merkin vaimon kautta. Hänelle annettiin huora, jotta hän saarnaisi pelastusta huoraavalle kansalle. Omat ongelmat tulivat siis siunaukseksi toisille!

Nykyajan kristinusko yleisuskontona, mysteeriuskonnon jäänteenä voisi oppia juutalaisilta. Heillä profeetat ovat Jahven tahdon tulkkeja muuttuneissa tilanteissa. Profeetta uhraa elämänsä Totuuden puolesta yhteisön hyväksi. Kristinuskossa ei uskota eikä voida uskoa sellaiseen!

Israel palvoo rakastajaansa, Baalia, hekumoi sen seksillä. Mutta Herra/ Adonai vaatii uskottoman vaimon tilille: ”Israel, ei ole ymmärtänyt, että se oli Jahve, joka lahjoitti puolisolleen viinin ja öljyn, hopean, mielin määrin kultaa, mutta Israel rakensi siitä” itselleen turmion! On valittava: Baal tai Jahve! Uskottomuus ei voi jatkua rakkaussuhteessa!

On hyvä, että Suomen Ev.-lut. kirkko on tunnustanut syntinsä juutalaisille asiakirjassa Kirkko ja Israel 2000. Kuulimme rippikehotuksen. Juutalaiset ovat valittu kansa ja heillä on etuoikeus ilmoitusperinteen pelastukseen. He ovat uskovien esikoiset ja ilmoituksen asiantuntijat. Heidän näkökulmastaan kirkko on suuri synti-rikollinen ottaessaan itselleen Jumalan valtakunnan siunaukset ja muokatessaan ne omaan käyttöön!

Israel on unohtanut Mooseksen Adonain pelastusteot! Hän vapautti oman lapsensa, jonka hän löysi erämaasta, Egyptin orjuudesta, ja kuljetti maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Se oli Jahve, joka kasvatti poikansa/ tyttärensä Abrahamille annettuun lupaukseen: ”Lähde maastasi ja suvustasi siihen maahan, jonka minä sinulle annan!” Abraham lähti nykyisestä Saddam Husseinin Irakista Bagdadiin, Niniveen, Harraniin. Hän kulki Turkin ja Libanonin kautta Kanaaniin. Myöhemmin traditio kasvoi ja kiteytyi pyhiksi kirjoituksiksi pelastuksen lapsille.

Päivän teksti kertaa pelastusperinteen historiaa Israelille ja sen kautta pakanoille . Hoosea kirjaa Jahven sanoiksi: ”Kun Israel oli nuori, minä rakastin sitä, Egyptistä minä kutsuin poikani. Sitten Israel kuuli muita kutsuja ja kääntyi pois.”

Egyptissä Ramses II aikaan juutalaiset tekivät orjan työtä. He kestivät Isien Jumalan avulla. Jahve ylösnosti Mooseksen kansan johtajaksi. Tultiin Luvattuun maahan. Mooses ei saanut nähdä lupauksen täyttymystä, se suotiin vasta sotapäällikkö Joosualle. Herra, Adonai, ylösnosti poikansa ja taisteli sille pyhässä sodassa tulevaisuuden toivon!

Hoosean aikaan 400 v myöhemmin muisteltiin Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Isien Jumalaa, El/ Elohiimia. Häntä pidettiin samana kuin Mooseksen Jahve/ JHVH. Meidänajan palestiinalaiset ja arabit katsovat polveutuvansa Abrahamin Ismael-pojasta. EU-väki ja suomalaiset eivät polveudu seemiläisistä kansoista. Ylpeät kristilliset kirkot ovat voineet vain vihata juutalaisia, omia heidän siunauksensa ja kirota heidät polttouuniin! Ev.-lut. kirkon synnintunnustus on järkyttävän aiheellinen. Kun lähdetään liikkeelle uskosta eikä järjestelmästä, näkyy paikalliskirkkokin rumassa valossa!

Hoosean julistus ei ollut hänen eläessään merkittävää, kun Israelia hallitsi kuningas Jerobeam II. Hänellä oli omat hoviprofeetat, jotka lupasivat onnen aikoja ja suojelivat kuningasta pyöveliltä. Raamatun profeetat ovat päälinjaltaan kuninkaita, pappeja ja rikkaita vastaan, niin myös Aamos ja Hoosea. He vaativat Jahven nimissä rikkaiden vallan köyhtymistä ja köyhien rikastumista. Papeille, maistereille, juristeille, päättäjille oli tuleva Jumalan tuomio oikeudenmukaisuuden, saedaeq – sedaqah, periaatteella. Samaa sanoi Jeshua-Jehoshua, jota kristityt kutsuvat Jeesukseksi. Köpelösti kävi hänelle Golgatalla ja vielä köpelömmin keisari Konstantinuksen linjaamassa kristinuskon hallinnossa!

Aamoksen ja Hoosean saarna kuninkaille ja tiedemiehille (esi-rabbit) ylösnousi arvoonsa vasta heidän kuoltuaan. Uudessa historian vaiheessa näkyi tulevan sodan tuhomerkit. Assyrian valtakunta nousi idästä leviten v. 721 ennen Jeesusta Israeliin. Galilean asukkaat vietiin Eufrat-virralle evakkoon ja heidän tilalleen, erityisesti Samariaan, tuotiin siirtolaisia. EU-ajan diktaattori käyttää samaa hallinnon saneluperiaatetta: Puhdistetaan pöytä tuhoamalla järjestelmän roskaihmiset, tuodaan tilalle namia kansalle!

Assyrian orjuudessa Hoosean sanomalla oli käyttöä. Hän halusi hylätä huoraavan vaimonsa, koska hän uskollisena aviomiehenä ei kestänyt loukkausta. Mutta profeetta ei hylännyt vaimoaan. Hän syvensi saarnaa omalla kriisillä: Jahvekaan ei hylkää uskotonta vaimoa, Israelia! Aivan kuten Hoosea ottaa vaimonsa takaisin, samoin Jahve ottaa Israel-vaimonsa takaisin. Mutta ensin kansan oli kaduttava aviorikosta: Vieraan jumalan alttarilta oli tultava takaisin Jahven uskolliseksi puolisoksi!

Nykyajan psykiatrit, psykologit, virkamiehet kirjaavat Hoosean logiikan mielisairaudeksi, jota kaikkien kunnon kristittyjen pitää kavahtaa. Maisterit heittävät nuo täyttä ymmärrystä vaillaolevat uskovaiset ulos uskonto-instituution savottatöistä! Siten Jumalalle tiliä tekevät syylliset, kuolevaiset ihmiset jäävät ilman ilmoitusperinteen Totuutta!

Jahve hyväksyy syyllisen puolison rakkauden tähden. Hän valitsi Israelin kaikista kansoista omakseen, koska hän rakasti sitä. Hän solmi liiton, berit, ja antoi lain, torah, jota seurata. Jahven rakkaus ylösnostaa häpeästä! Hän tahtoo uudelleen, vielä kerran, houkutella lapsensa ulos erämaasta, jossa kansan ja Jumalan historia alkoi. Hän uudistaa ensirakkautensa ja uskollisuutensa: ”Minä tulen uskoutumaan sinulle (Israel) ikiajoiksi …”

Sama rakkauden Henki on päivän tekstissä: Jumala on esikoiselleen, Efraimille Isä, joka ”kannattaa (poikaansa) käsivarsilla”. ”Efraim ei sitä käsittänyt”, mutta Isä hoiti sitä koko ajan. ”Lempeästi, rakkauden köysin minä vedin sitä luokseni”, sanoo ”Korkein”. Hän, pelastuksen Herra, on EL Eljon, Korkein taivaassa ja maan päällä. Konstantinuksen luomassa valtiokirkon aatteessa ei ole sitä pelastusta! Mutta juutalaisvihaa on ”sydämin suin ja kätten töin”!

Miten se kuolevainen syyllinen ihminen häpeässä pelastuu? Kun sinä maadut, olet lapiollinen maata! Haudankaivaja todistaa sen. - Entäs sitten? Jumalan kiivas Totuus on kova! Etsikäämme yhteyttä ilmoitusperinteen Jumalan muotoon ja tahtoon pyhissä kirjoituksissa. Sinnepäin profeetat ohjaavat ihmistä, maan tomua.

Ilmoitusperinteeseen liittyi myös Jeshua/ Jehoshua, jota kristityt sanovat Jeesukseksi! Hän puhui Israelin nuoruudesta, kutsusta Egyptiin, mutta oma kansa ”kuuli muita kutsuja ja kääntyi pois”. Jeshua rakasti Mooseksen lakia ja liittoa. Hän rukoili Abbaa ja kohtasi Iskän sydämessään ihmisten keskellä.

Totuuteen päin mennään, kun Suomen Ev.-lut. kirkko on tunnustanut edes oppitasolla synnit juutalaisille. Mutta oppitason syyllisyydestä on lähes ikuinen matka käytäntöön. Kristillinen kulttuuri on juutalais-vihamielinen ja pysyy! Juutalaiset kirosivat kristityt jo varhain – eikä syyttä! Nyt on kuljettu erillään 2000 v.. Ehkä 2000 v:n kuluttua kirkoissa näytetään ilmoitusperinteen pelastustie?

Outokumpu keskiviikko, 16. kesäkuuta 2004

Jorma Luostarinen

maasta luotu