SAARNA/ JER. 6: 16-19

MESSU

LIT.

2. VSK

OKU KIRKKO 31.7. -05 klo 10

11. SU HELL:STA

VIHREÄ/ II

”ETSIKKOAIKOJA”

VIRRET

311: 1-3 1

325: 1, 2 7

412: 1-4 12

407: 1-2 14

314: 1- 19

226 HPE

Saarna näyttää tien Jumalan yhteyteen. Juutalaisten Raamatussa pelastuminen on sitä, että maan tomu tulee joksikin, saa elää juutalais-yhteisössä, kunnes tulee maaksi jälleen. Kristityt etsivät Raamatustaan yksilöllistä sovitusta syyllisyyteen ja kuolemaan. Me olemme maan tomu, mutta uskova ihminen löytää tarkoituksen kaikkivaltiaasta Jumalasta. Hänen olemuksensa ja tahtonsa näkyy Israelin kansan suullisessa ilmoitusperinteessä ja tarkentuu heidän kirjoituksissaan. Siten ilmoituksen juuri on kristinuskon ulkopuolella.

Apostoli Paavalin tapaan voidaan sanoa, että saarnaamisessa vain pelastuksen asia painaa, muu on roskaa! Saarnassa ollaan avoimia pyhille kirjoituksille. Käytännössä kirkko/ srk ei usko sellaiseen. Tutkimusten mukaan ihmiset uskovat uskonyhteisöön, johon heidät on kastettu. Siksi srk-hallinnon on helppo tökkiä puhujaa näennäisenä syynä hänen saarnansa. Työnantajana srk kiristää pappeja pois tekstien täyteydestä! Srk-hallinnon synti onkin se, että se sanoo kirkkoa pyhäksi mutta sensuroi ns. tunnustuksella Jumalan ilmoitusta. Hiippakunta-hallinnon synti on se, että se antaa mennä, kunhan asiakkaat ovat tyytyväisiä. Siinä hallinto-ateismissa kukaan ei joudu vastuuseen Israelin Jumalan eteen - ei helvetissä eikä taivaassa!

Kirkkolain mukaan pappi saarnaa päiväjumalanpalveluksen/ messun jostakin 3 tekstistä. Ei siis sinun odotuksestasi! Yksi messun teksti on Jer. 6: 16-19. Tässä saarnassa puhutaan sen Hengessä koko srk:lle! Jer:n seemiläiseen syntyaikaan 2600 v: a sitten Israelissa ei ollut tietoa Galilean Jeshuasta, ei kristinuskosta, ei kirkosta. Ne syntyivät vasta 600 v:n kuluttua! Kun ”Jeesukseksi” sanottu Jeshua teloitettiin Golgatalla, perimätieto hänestä levisi ekumeniaan eli Rooman valtakuntaan. Apostoli Paavalin jälkeen kreikkalaiset pakanat muotoilivat korvausteologialla juutalaisten asiat itselleen mieleisiksi. Kuulimme rippisanoissa korvausteologian tylyt väitteet juutalaisia vastaan mutta myös kristinuskon omaa syntyä vastaan!

Saarnassa kerrataan kirkon/ kristinuskon syntyä ja historiaa. Juutalaiset ovat aina saarnanneet kertaamalla historiaansa! Kun teille saarnataan Raamatusta eli juutalaisten Tanakh:sta, srk-hallinto syyttää, että ”nyt srk ei ymmärrä mitään”! Totuus onkin, että ette te voikaan ymmärtää: Te olette nukkuneet perinteenne kaavojen ylpeyteen! Ette näe uskonne juutalaista ainesta, koska korvausteologian antisemitismi on rakennettu uskonne sisään! Mutta Raamatun Jahve/ Jehova on ikuisesti sitoutunut Israeliin ja siitä me pakanat olemme out! Apostoli Paavalin pakanoiden kirkko on tunkeutunut korvausteologialla 2000 v:a Israelin paikalle ottamaan itselleen heidän siunauksensa. Vasta nyt 3. vuosituhannella kirkkojen komentajat tunnustavat, että kirkko ja Israel yhdessä olisivat Jumalan kansa! Kuulitte rippisanat.

Saarnaamisen taistelukysymys on se, selitetäänkö kirjoitus juutalaisen vai kristillisen perinteen mukaan. Voittajien kristinusko määritteli, jo alussa, oman tulkintansa ainoaksi oikeaksi! Mutta se ei kestä totuutta, kun tutkimme pyhiä kirjoituksia! Esimerkkejä: VT puhuu ”Jahven pojasta”, mutta UT:n ”Jumalan Poika” ei ole sellainen kuningas; VT:n ”Mashiah-Voideltu” ei ole samaa kuin UT:n Kristus-Voideltu”; juutalaisessa Jeshuassa ei ollut myöhemmän kreikkalaisen ”Jeesuksen” ominaisuuksia; Jahve ei ilmoita itseään kolmiyhteisenä Jumalana!

Kristinusko on kumma sekoitus juutalaisuutta ja lähinnä Kreikan filosofiaa! Netin aikakaudella menneisyyden salat paljastuvat. Jos etsitte Raamatusta pelastusta kuolevaiselle syylliselle ihmiselle, silloin teidän on hyväksyttävä seemiläinen pelastustie. Kaikki 22000 kirkkoa hienouksineen ovat vain perinteen välineitä, mutta pelastuksen päämäärä on näkymätön Jumala!

Te Israelin ulkopuolella olevat pakanat uskotte olevanne OK tutussa uskonyhteisössä, koska teitä on paljon. Ette näe oman perinteenne kahta juurta, joiden ainekset ovat keskenään ristiriitaisia. Teidän uskonne juontuu juutalaisuudesta mutta ette välitä siitä! Se näkyykin Okun kristittyjen ortodoksisena eli oikeaoppisena ylpeytenä.

Perinteiden ristiriitaisilla käsitteillä hiippakuntahallinto ja srk-hallinto varjelee eräissä tapauksissa mielivaltaisesti laitostaan. Se ottaa jäseniltä voiman tukkia pappien suut. Kun asiasta tietämätön seurakuntalainen saa Jumalan sanasta piston sydämeensä, hallintokoneisto nihiloi saarnan hänen mielipiteellään! Saarnat komennetaan puolueellisesti kirkon etuun, koska Israelin Jahven etua ei ole koskaan tarvittu! Ja hyvin se yhä toimii: Teille saarnataan yhteisöä, teitä itseänne, halpaa armoa, ja tilaamalla saatte kelpo palveluja! Esim. sanalla kirkko on 100 ristiriitaista ja toisensa poissulkevaa merkitystä. Se on johdettu kreikan sanasta kyriake = Herran oma, ja sana Herra viittaa Jahveen. Juuri sitä sanaa kirkossa vihataan! Miten kirkko siis voi olla Herran oma? Tänään Kreikassa sana kyriake tarkoittaa sunnuntaipäivää!

Ev.-lut. kirkon/ kirkkojen ongelman pitääkin olla uskon juutalaiset juuret. Ne menetettiin! Pääsevätkö kristityt enää koskaan alkuajan yhteyteen juutalaisten kanssa? Juutalaiset eivät tarvitse neuvoja meiltä, koska heillä on Raamatun seemiläinen pelastustie. Kristinusko erkani siitä 2000 v:ksi, mutta tuomitsiko se itsensä pelastuksen ulkopuolelle?

Saarnaamisessa puhutaan kirkon sisälle. Sehän katsoo olevansa Jeesuksen oma! Saarnaamisessa katsotaan menneisyyteen, pyhiin kirjoituksiin, Israelin kansan historiaan ja kysytään mitä heidän Jumalansa on puhunut! Silloin kristinuskon historian likainen puoli paljastuu. Ensimmäinen srk oli Jeshuan juutalainen joukko juutalaisuuden sisällä. Siitä Jeshua-liikkeestä syntyi Galilean ja Jerusalemin srk:t. Niihin liittyi kreikkaa puhuvia hellenistejä: juutalaisia ja pakanoita. Syntyi juutalais-kristillisiä srk:ia. Sitten perimätieto siirtyi ulkomaiden juutalaiskeskuksiin ja lopulta ei-juutalaisille. Vuosikymmenten kuluessa alkuperäinen muisto Nasaretilaisesta muuttui ja unohtui. Hänet henkilönä kohdattiin UT:n lehdillä.

Rooman keisari politikoi valtion hyötyyn alku-srk:ista yleisen/ katolisen laitoskirkon. Se keksi oppeja itselleen, mukautui palvelemaan ihmisiä, savusti harhaoppiset/ juutalais-kristityt/ tois-uskoiset ulos. 300-luvun iskulauseen mukaan vain kirkon jäsenet pelastuivat: ”Extra ecclesiam nulla salus” = kirkon ulkopuolella ei pelastusta! Tuo vale nosti Euroopan valtavat kivikirkot kohti taivasta - Jumalan kunniaksi - vihaamaan Jahvea! Se toimi siihen aikaan hyvin: Valtion laki antoi luvan vihata toisuskoista kansanryhmää. Nyt EU-aikaan se on rikos!

Jer:n Hengessä voidaan sanoa: Koto-Suomen uskovilta löytyy korvausteologiaa oman herätysliikkeen puolesta: Heillä muka on oikea meininki ja muut muka joutuvat helvettiin! Jokainen suomalainen herätysliike, esim. lestadiolaisuus ja körttiläisyys, on syntynyt halusta korvata maallistunut laitoskirkko! Mutta unohtuipa oman uhon juutalainen pohja! Nyt Ev.-lut. kirkko yrittää päästä korvausteologiasta: Sillähän vihataan Vapahtajan omaa kansaa!

Totuus on kuitenkin se, että Ev.-lut. kirkko vanhempana perinteenä on parempi kuin esim. lestadiolaisuus ja körttiläisyys! Ja paavin kirkko vanhempana perinteenä on parempi kuin Martti Lutherin uskonpuhdistus! Juutalaisuus on parempi pelastustie kuin kristinusko, koska Jahve puhui juutalaisille! Kirkkojen/ kirkon mukaan sen perinteessä puhuu Raamatun ”Jumala”, mutta tylysti hänen nimeään kohdellaan!

150-luvulla Jeshua-liike oli jo historiaa ja juutalaiset seuraajat savustettu ulos. Alettiin puhua yleisesti uudistetusta Jeshuasta, ”Jeesuksesta”, välittämättä historiallisesta Jeshuasta. 300-luvulla keisari terästi politiikkaa valtion virkamiespappien kautta. Monet hurskaat papit ja piispat vastustivat perinteen tuhoa, mutta voittajien raha ja palvelutahto voitti. Tänään nuo hyvät kaupat ovat velkoja kirkon tunnustuksissa! Se näkee itsensä ”kutsumuksensa pettäneenä”, ”syyllisenä” tuhlaajalapsena. Perustumatta pyhiin kirjoituksiin miljardi katolilaista hurraa uutta paavia! Hän muka on vicarius Kristi, Kristuksen sijainen, maan päällä! Ei ihme, että juutalaiset kirosivat kristityt jo alussa!

Päivän aihe ”Etsikkoaikoja” kuvaa meidän perinnettä. Mutta saarnassa ammennetaan heprealaisten perinteestä, Tanakh. Jer. kertaa Israelin kansan historiaa ja henkii Jahvea/ Jehovaa. Se on hänen pyhä nimensä ikuisesti eikä hän ilmoita sitä muuttavansa! Nimi ”Jahve” tulisi kiertää sanoilla Adonai/ Herra tai Ha-Shem/ Nimi. Kun nykyajan okulainen puhuu ”Jumalasta”, hän ei tarkoita Jahvea! Mitä hän siis tarkoittaa, koska Jahve on ainut? Mitä seemiläistä meillä on tässä salissa? Missä ovat juutalaiset? Olipa kerran aika, jolloin juutalaiset ja kristityt lauloivat samoja virsiä!

• Jer:n luvun otsikko ”kansa ei ota oppia menneistä ajoista” viittaa Juudan/ Jehudan valtioon 2600 vuotta sitten. Siihen aikaan Babylonian suurvalta valloitti Jerusalaiamin ja juutalaisten maa-alueen/ erets Israel. Babylonia on nykyisin Irak.

• Jer:ssa on samaa Adonai-Herran kehotusta kuin olemme kuulleet tämän kesän messujen teksteissä. Babylonian hyökätessä Jeremia/ Jermejahu sanoo: ”Näin sanoo Herra”/ koh amar Adonai: ”Pysähtykää”; ”katsokaa” eteenne minne olette menossa; ”ottakaa oppia” historiasta: ”Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan”/ shalom.

• Jermejahu saarnaa valintaa/ bahar ja se etsitään Torasta eli 5 Mooseksen kirjasta. Jo nimenä Tora tarkoittaa valintaa: opetusta ja tien näyttämistä. Mooseksesta alkaen Jahven/ Jehovan tahto näkyy Torassa ja hänen sanassaan/ davar Adonai. Jumala käskee kansaansa valitsemaan/ bahar oikea tie liitossa/ berit. Siten toteutuu kansan ja Herran hesed/ ”liittouskollisuus”. Kristityt kääntävät sen usein väärin armoksi.

• Kun kansa tottelee, se saa siunauksen/ berakah, onnen/ ashre, rauhan/ shalom. Tottelematon kansa kirotaan ja rangaistaan.

• Kun babylonialaiset hyökkäsivät, vartiomiehet antoivat hälytyksen varoitustorvilla. Mutta kansa ei halua kuulla/ shema vaan pullikoi: ”Emme kulje!”, ”emme kuuntele!”

• Jermejahu saarnaa eli huutaa ensin ”kansoille”, sitten ”maalle”.

• Koska Jehudan väki ei välitä Adonaista, hän lähettää sen niskaan Babylonian. Kansa saa syyttää itseään ”omista pahoista ajatuksistaan”. Siten Adonai johtaa omiensa ja maailman historiaa. Moni juutalainen uskoo, että kristittyjen kutsumus on kiusata heitä, jotta he pysyvät kaidalla tiellä!

Meidän aiheemme on ”Etsikkoaikoja!”. Se on kertomuksesta luotu keinotekoinen yleisaihe, joka on irti tekstistä! Tosi asiassa kertomus on juutalaisten historiaa, jota vain he ymmärtävät. ”Etsikkoaikoja”-aiheessa näkyy kirkon suhde juutalaisiin. Aihe on korvausteologista saarnaa yleismaailmallisesti, kaikille kansoille, kuten kirkkokin on yleismaailmallisesti kaikkia varten. Siinä meiningissä kuulemma eletään armosta ja papitkin lupaavat kaikki taivaaseen! Kenties mahtavaa mutta ei tekstin sanoma!

Okussa 25.6.2005

Jorma Luostarinen

maasta luotu/ maahan menevä