SAARNA/ HES. 2: 1-8

SANA-JP

LIT.

2. VSK

OKU KIRKKO 26.6.-05 klo 10

APOSTOLIEN PÄIVÄ

PUNAINEN/ IIII

”HERRAN PALVELUKSESSA”

VIRRET

168: 1, 2 1

360: 1, 2 5

418: 1-4 10

404: 1 12

164: 1- 15

420: 1, 2 18

Saarna näyttää tien Jumalan yhteyteen. Juutalaisten Raamatussa pelastuminen on sitä, että maan tomu tulee joksikin, saa elää juutalais-yhteisössä, kunnes tulee maaksi jälleen. Kristityt etsivät Raamatustaan yksilöllistä sovitusta syyllisyyteen ja kuolemaan. Me olemme maan tomu, mutta uskova ihminen löytää tarkoituksen kaikkivaltiaasta Jumalasta. Hänen olemus ja tahto näkyy Israelin kansan suullisessa ilmoitusperinteessä ja tarkentuu heidän kirjoituksissaan. Siten ilmoituksen juuri on kristinuskon ulkopuolella.

Apostoli Paavalin tapaan voidaan sanoa, että saarnaamisessa vain pelastuksen asia painaa, muu on roskaa! Saarnassa ollaan avoimia pyhille kirjoituksille. Käytännössä kirkko/ srk ei usko sellaiseen. Tutkimusten mukaan ihmiset uskovat uskonyhteisöön, johon heidät on kastettu. Siksi srk-hallinnon on helppo tökkiä puhujaa, nimellisenä syynä hänen saarnansa Työnantajana srk kiristää pappeja pois tekstien täyteydestä! Srk-hallinnon synti onkin se, että se sanoo kirkkoa pyhäksi mutta sensuroi ns. tunnustuksella Jumalan ilmoitusta. Hiippakunta-hallinnon synti on se, että se antaa mennä, kunhan asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tuossa hallinto-ateismissa kukaan ei joudu vastuuseen Israelin Jumalan eteen - ei helvetissä eikä taivaassa!

Kirkkolain mukaan pappi saarnaa päiväjumalanpalveluksessa jostakin päivän 3 tekstistä. Ei siis sinun toiveestasi! Yksi teksti on Hes. 2: 1-8. Tässä saarnassa puhutaan sen Hengessä koko srk:lle! Hes:n seemiläiseen syntyaikaan 2500 v: a sitten Israelissa ei ollut tietoa Galilean Jeshuasta, ei kristinuskosta, ei kirkosta. Ne syntyivät vasta 500 v:n kuluttua! Kun ”Jeesukseksi” sanottu Jeshua teloitettiin Golgatalla, perimätieto hänestä levisi ekumeniaan eli Rooman valtakuntaan. Apostoli Paavalin jälkeen kreikkalaiset pakanat muotoilivat korvausteologialla juutalaisten asiat mieleisekseen. Kuulimme rippisanoissa korvausteologian tylyt väitteet juutalaisia vastaan mutta myös kristinuskon omaa syntyä vastaan!

Saarnassa kerrataan kirkon/ kristinuskon syntyä ja historiaa. Juutalaiset ovat aina saarnanneet toistamalla historiaansa! Kun teille saarnataan Raamatusta eli juutalaisten Tanakh:sta, srk-hallinto syyttää, että ”nyt srk ei ymmärrä mitään”! Totuus onkin, että ette te voikaan ymmärtää: Te olette jumissa oman perinteenne kaavamaiseen ylpeyteen! Ette näe uskonne juutalaista ainesta, koska korvausteologian antisemitismi on rakennettu uskonne sisään! Mutta Raamatun Jahve/ Jehova on iankaikkisesti sitoutunut Israeliin ja siitä me pakanat olemme out! Pakanoiden kirkko on tunkeutunut korvausteologialla 2000 v:a Israelin paikalle ottamaan itselleen heidän siunauksensa. Vasta nyt 3. vuosituhannella kirkkojen komentajat tunnustavat, että kirkko ja Israel yhdessä ovat Jumalan kansa! Kuulitte rippisanat.

Saarnaamisen taistelukysymys on se, selitetäänkö kirjoitus juutalaisen vai kristillisen perinteen mukaan. Voittajien kristinusko määritteli, jo alussa, oman tulkintansa ainoaksi oikeaksi! Mutta se ei kestä totuutta, kun tutkimme pyhiä kirjoituksia! Esimerkkejä: VT puhuu ”Jahven pojasta”, mutta UT:n ”Jumalan Poika” ei ole sellainen kuningas; VT:n ”Mashiah-Voideltu” ei ole samaa kuin UT:n Kristus-Voideltu”; juutalaisessa Jeshuassa ei ollut myöhemmän kreikkalaisen ”Jeesuksen” ominaisuuksia; Jahve ei ilmoita itseään kolmiyhteisenä Jumalana!

Kristinusko on kumma sekoitus juutalaisuutta ja Kreikan filosofiaa! Netin aikakaudella menneisyyden salat paljastuvat. Jos etsitte Raamatusta pelastusta kuolevaiselle syylliselle ihmiselle, silloin teidän on hyväksyttävä seemiläinen pelastustie. Kaikki 22000 kirkkoa ovat vain perinteen tuotoksia, välineitä, ja ainut päämäärä on näkymätön Jumala!

Te Israelin ulkopuolella olevat pakanat uskotte olevanne OK tutussa uskonyhteisössä, koska teitä on paljon. Ette näe oman perinteenne kahta juurta, joiden ainekset ovat keskenään ristiriitaisia. Teidän uskonne juontuu juutalaisuudesta mutta ette välitä siitä! Se näkyykin okulaisten ortodoksisena eli oikeaoppisena ylpeytenä. Perinteiden ristiriitaisilla käsitteillä hiippakuntahallinto ja srk-hallinto varjelee laitosta ja saa voimantunteen tukkia pappien suut. Saarnat komennetaan puolueellisesti kirkon etuun, koska Israelin Jahven etua ei ole koskaan tarvittu! Ja hyvin se yhä toimii: Teille saarnataan yhteisöä, teitä itseänne, halpaa armoa, ja tilaamalla saatte kelpo palveluja! Esim. sanalla kirkko on 100 ristiriitaista merkitystä. Se on johdettu kreikan sanasta kyriake = Herran oma. Sana kirkko viittaa Jahven juutalaisuuteen! Tänään Kreikassa kyriake = sunnuntai!

Ev.-lut. kirkon/ kirkkojen ongelman pitääkin olla uskon juutalaiset juuret. Ne menetettiin! Pääsevätkö kristityt enää koskaan alkuajan yhteyteen juutalaisten kanssa? Juutalaiset eivät tarvitse neuvoja meiltä, koska heillä on Raamatun seemiläinen pelastustie. Kristinusko erkani siitä 2000 v:ksi, mutta tuomitsiko se itsensä pelastuksen ulkopuolelle?

Saarnaamisessa puhutaan kirkon sisälle. Sehän katsoo olevansa Jeesuksen opetuslapsijoukko! Saarnassa katsotaan menneisyyteen, pyhiin kirjoituksiin, Israelin kansan historiaan ja kysytään mitä heidän Jumalansa on puhunut! Silloin kristinuskon historian likainen puoli paljastuu. Ensimmäinen srk oli Jeshuan juutalainen joukko juutalaisuuden sisällä. Siitä Jeshua-liikkeestä syntyi Galilean ja Jerusalemin srk:t. Niihin liittyi kreikkaa puhuvia hellenistejä, sekä juutalaisia että pakanoita. Syntyi juutalais-kristillisiä srk:ia. Sitten perimätieto siirtyi ulkomaiden juutalaiskeskuksiin ja lopulta ei-juutalaisille. Vuosikymmenten kuluessa alkuperäinen muisto Nasaretilaisesta muuttui ja unohtui. Hänet henkilönä kohdattiin UT:n lehdillä.

Rooman keisari rakensi valtion hyötyyn alku-srk:ista yleisen/ katolisen laitoskirkon. Se keksi oppeja itselleen, mukautui palvelemaan ihmisiä, savusti harhaoppiset/ juutalais-kristityt/ tois-uskoiset ulos. 300-luvun iskulauseen mukaan vain kirkon jäsenet pelastuivat: ”Extra ecclesiam nulla salus” = kirkon ulkopuolella ei pelastusta! Tuo vale nosti Euroopan valtavat kivikirkot kohti taivasta - Jumalan kunniaksi - vihaamaan Jahvea! Se toimi siihen aikaan hyvin: Valtion laki antoi luvan vihata toisuskoista kansanryhmää. Nyt EU-aikaan se on rikos!

Hes:n Hengessä voidaan sanoa: Koto-Suomen uskovilta löytyy korvausteologiaa oman herätysliikkeen puolesta: Heillä muka on oikea meininki ja muut muka joutuvat helvettiin! Jokainen suomalainen herätysliike, esim. lestadiolaisuus ja körttiläisyys, on syntynyt halusta korvata maallistunut laitoskirkko! Mutta unohtuipa kristinuskon juutalainen pohja! Nyt Ev.-lut. kirkko yrittää päästä korvausteologiasta: Sillähän vihataan Vapahtajan omaa kansaa!

Totuus on kuitenkin se, että Ev.-lut. kirkko vanhempana perinteenä on parempi kuin esim. lestadiolaisuus ja körttiläisyys! Ja paavin kirkko vanhempana perinteenä on parempi kuin Martti Lutherin uskonpuhdistus! Juutalaisuus on parempi pelastustie kuin kristinusko, koska Jahve puhui juutalaisille! Kirkkojen/ kirkon mukaan sen perinteessä puhuu Raamatun ”Jumala”, mutta miksi häntä ei kutsuta hänen nimensä mukaan?

150-luvulla Jeshua-liike oli jo historiaa ja juutalaiset seuraajat savustettu ulos. Alettiin puhua yleisesti ”Jeesuksesta”, jonka tarkkaa merkitystä kukaan ei enää tiennyt. 300-luvulla keisari terästi politiikkaa valtion virkamiespappien kautta. Monet hurskaat papit ja piispat vastustivat perinteen tuhoa, mutta voittajien raha ja palvelutahto voitti. Tänään nuo hyvät kaupat ovat velkoja kirkon tunnustuksissa! Se näkee itsensä ”kutsumuksensa pettäneenä”, ”syyllisenä” tuhlaajalapsena. Perustumatta pyhiin kirjoituksiin miljardi katolilaista hurraa uutta paavia! Hän muka on vicarius Kristi, Kristuksen sijainen, maan päällä!

Päivän aihe ”Herran palveluksessa” kuvaa meidän perinnettä. Mutta saarnassa ammennetaan heprealaisten perinteestä, Tanakh. Hes. kertaa Israelin kansan historiaa ja henkii Jahvea/ Jehovaa. Se on hänen pyhä nimensä ikuisesti eikä hän ilmoita sitä muuttavansa! Nimi ”Jahve” tulisi kiertää sanoilla Adonai/ Herra tai Ha-shem/ Nimi. Kun nykyajan okulainen puhuu ”Jumalasta”, hän ei tarkoita Jahvea! Mitä hän siis tarkoittaa, koska Jahve on ainut? Mitä seemiläistä meillä on tässä salissa? Missä ovat juutalaiset? Olipa kerran aika, jolloin juutalaiset ja kristityt lauloivat samoja virsiä!

• V. 593 eKr. Jahve-Herra kutsui pastori Hesekielin Israelin profeetaksi/ nabi. Siihen aikaan Babylonia, nykyinen Irak, hyökkäsi Juudan/ Jehudan valtioon ja tuhosi Jerusalaiamin. Juutalaisia vietiin evakkoon Kahdenvirranmaahan.

• Hesekiel saa tehtävän Ha-Shemin kutsumusnäyssä. Profeettaa, maan tomua, kehotetaan nousemaan ja kuulemaan kutsua. Häneen ”tulee Henki”/ ruah. Niin hän alkaa hurmoksessa/ ekstaasissa profetoida/ nibba. Hesekielistä tulee varoittaja kansalle, koska se on hylännyt Ha-Shemin käskyt ja vaatimukset liitossa/ berit.

• Herra puhuu yksikön 1. persoonassa/ anoki = minä, ja lähettää profeetan ”israelilaisten luo, kapinallisten pariin, jotka ovat nousseet” Ha-Shemiä vastaan. He ovat langenneet syntiin, ”olleet uskottomia”. He eivät ole pitäneet liitto-uskollisuutta/ hesed, jonka kristityt usein kääntävät väärin ”armoksi”.

• Hesekiel lähetetään sanomaan ”näin sanoo Herra”/ koh amar Ha-Shem. Julistus kohdistuu ”ihmisille, joilla on kovat kasvot ja taipumaton sydän”.

• Ha.Shem kehottaa profeettaa rohkeaan julistukseen: ”Älä, sinä ihminen, pelkää …heidän sanojaan, vaikka olet heidän keskellään kuin piikkipensaikossa ja skorpionien seassa. …Sinun tulee puhua minun sanani/ davar Ha-Shem heille, kuulkoot tai olkoot kuulematta.”

• Ha-Shem kehottaa profeettaa vertauskuvallisesti ”syömään” kirjakäärön. Siten pastori Hesekielin puhe = Jumalan puhe.

Meidän aiheemme on ”Herran palveluksessa”. Se on kertomuksesta luotu keinotekoinen yleisaihe, joka on irti tekstistä. Tosi asiassa kertomus on juutalaisten historiaa, jota vain he ymmärtävät. ”Herran palveluksessa”-aiheessa näkyy kirkon suhtautuminen juutalaisiin. Aihe on korvausteologista saarnaa yleismaailmallisesti, kaikille kansoille, kuten kirkkokin on avoin kaikille. Kenties mahtavaa mutta ei tekstin sanoma!

Okussa 17.6.2005

Jorma Luostarinen

maasta luotu/ maahan menevä