RIPPIKEHOTUS 050904
Kirkkokäsikirja sanoo 14. sunnuntaista helluntain jälkeen: Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkki Jumalan rakkaudesta, joka ylittää rajat. Esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Kristukselta saamme voiman tehdä hyvää lähimmäisille. Ihminen ei aina tiedä toimivansa Jumalan rakkauden välineenä.
Nyt synnintunnustuksessa Totuus on tärkeä, muu roskaa: Miten syyllinen katoava ihminen pelastuu?
Suomen Ev.-lut. kirkko on tunnustanut synnit juutalaisille asiakirjassa Kirkko ja Israel 2000. Muotoillaan ne:
Kristinusko syntyi juutalaisuudesta mutta liikkeiden välillä on ”tuhoisaa vastakkainasettelua”.
Tarvitaan ”vuoropuhelu”, ”rehellinen tili menneisyyden kanssa”.
Pitää nähdä ”historiassa tehdyt virheet”.
”Syyllisyys” näkyy juutalaisvainojen ”joukkotuhossa (shoa)” Natsi-Saksassa.
Kirkko ”hylkäsi juutalaiset” ”jo keskiajalla”.
Kirkkolaitos tarvitsee ”itsetutkistelua”, ”katumusta ja parannusta”.
Suomen kirkko ”on pettänyt oman kutsumuksen sovituksen ja rakkauden asiassa”.
”Jeesuksen ajan juutalaisuudessa oli monta suuntaa”.
”Jeesus ja ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia”.
”UT:n kirjoittajilla oli juutalainen tausta”.
”Millainen messiaaninen liike Nasaretin juutalaisuus alkuaan oli ja miten siitä myöhemmin tuli UT:n kirjoittajien kuvaama kristinusko?”
”Asiakirjassa todetaan oikein, että kristinusko teki alkuvuosisatoina pesäeron juutalaisiin juuriin.”
Erillisyys juutalaisista on ”kristinuskon yksi kohtalokkaimmista virheistä”.
”Kirkon teologiaa on leimannut voimakas juutalaisvastainen pyrkimys”.
Se on Ev.-Lut. Kirkon itkuvirsi oppitasolla. Siinä kumotaan kirkon perinteellinen ylemmyys, oikeaoppisuus, ja itketään myös roomalaiskatolilaisia ja ortodokseja! Jahven kiivaus särkee kovan hallinnon ja pelastaa pakanakirkon!
Tunnusta sinä oma syyllisyys: ”Tunnustan edessäsi…”
Outokumpu lauantai, 10. heinäkuuta 2004
Jorma Luostarinen
maan tomusta luotu/
maahan menevä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti