PJÄRVEN PAKANA-SEURAKUNNALLE

Ex-pappina, menettäneenä papin oikeudet ”tunnustuksen vastaisuuden” takia, aloin jouluna lukea kahta 50 vuotta sitten tenttimääni kurssikirjaa: Eelis Gulin, Vanhan Testamentin pysyvä arvo ja Hal Koch, Apostoleista atomiaikaan. Kummassakin käsiteltiin niitä asioita, joista olin Okussa saarnannut 25 v. Koin, miten hyvin teologisesti olin srk:laisia palvellut! Puheeni perustuivat faktoihin eikä vertauskuvallisiin ja Raamatun tekstien ulkopuolisiin sävellyksiin. En tarvinnut H:gin Paavalin srk:n khran, Kari Kanalan, tanssityttöjä enkä Rantakylän tanssivaa pastoria puheitani pönkittämään.

Pjärven khran neuvosto tarjoaa srk:lle hevi-messuja ja osallistuu pride-kulkueeseen. Siitä srk:n ryhmät älähtävät. Kun katsotaan kirkon historiaa, aloittaen Galilean juutalaisesta Jeshuasta, sitten Paavalin Jeesus-Kristukseen, sitten apostolisiin isiin, kirkko-isiin ja Rooman keisari Konstantinuksen valtiokirkko-ideologiaan, huomataan, että ”ei mitään uutta auringon alla”. Jo heti Jeshuan jälkeen Jerusalemin alku-srk:ssa käytiin vastaavaa kiistaa kuin Pjärvellä: Väiteltiin Jeshuan opista ja merkityksestä; sitä tulkittiin eri tavoin; käytettiin pyhiä tekstejä eri tarpeisiin; toiset lähtivät Paavalin kulkueessa hellenistisen kulttuurin Rooman kaupunkeihin saarnaamaan ilosanomaa ja toiset pysyttelivät kotonaan odottamassa Herransa pikaista paluuta, kuten hän oli pyhissä kirjoituksissa luvannut. Noilla matkoillaan alku-kristityt tapasivat tuhansia ihmisiä ”toreilla ja aitovierillä”, oli kunkin kulttuurin mukaisia yhdessäoloja ja kulkueita, erilaisia, erikielisiä messuja, joilla myytiin ja ostettiin tavaraa kuten Pjärven käpykylällä tänään.

Osallistuminen ei ollut kristinuskon leviämisen kannalta mikään ongelma, ja Paavalikin kehotti muistamaan, että kaikki keinot ovat luvallisia, kunhan pysytään pääasiassa: saarnataan ylhäältä alastullutta Jeesus-Kristusta Jumalana ja ihmisen Sooteerina, Pelastajana. Lukuisten aatteiden maailmassa hellenismi kokosi eri katsomuksia: platonismin, mysteeriuskonnot, Rooman kultit, erilaiset filosofiset käsitykset ihmisestä, Jumalasta, maailmasta ja pelastuksesta. Sinne pakanoiden ( = ei-juutalaisten) sekaan Paavalin porukat tumppasivat kreikkalaisten korvissa hullulta kuulostavaa oppia Jeesuksesta, uutta ainutlaatuista tietä pelastukseen. Juutalaiset ja kaikki mikä haisi juutalaiselta, juutalaisten Jahve, JHWH, ansaitsi vain pilkkaa ja tuomiota: Sieltäkö oli tullut koko maailman Vapahtaja?

Miksi Raamatun usko on kuitenkin, monen vaiheen ja ulkoisen muutoksen kautta, kulkeutunut Pjärvelle asti ja säilynyt sellaisessa muodossa, että vielä 2000 vuotta myöhemmin voidaan tavoittaa se, mikä alusta asti oli ruokkinut kärsivää, syyllistä ja kuolevaista ihmis-parkaa? Mikä se on? - Pyhät Raamatun kirjoitukset, tekstit, joista vanhimmat UT:ssa syntyivät 20 v Mestarin jälkeen ja vanhimmat VT:n tekstit yli 3000 v sitten meistä katsottuna. UT:n tekstien puolustajat välittivät ensimmäisistä vuosisadoista alkaen eteenpäin uskon pääasian, sanoman Jeesus-Kristuksesta, kun kristittyjä vastaan hyökättiin eri tahoilta. Kirkkoisä-teologit ja kirkolliskokoukset puolustivat kirkon tulevaisuutta valtiossa ja kulttuurissa - pääasialla!

Juutalais-kansa, Jeshuan Israel, on selvinnyt uskonsa avulla hengissä eli pelastuneena ( jäännös pelastuu, ei kaikki ) yli 3000 vuotta ymmärtäessään Jumalan ( JHWH ) ääntä pyhissä kirjoituksissa. Teksteissä oleva usko on selittänyt heille koko ihmiskunnan menneisyyden ja nykyisyyden, olivatpa he kaasukammiossa tai poltto-uunissa. Usko Jumalaan näyttää tekstien kautta kristillisellä puolella ihmiskunnan tilan ja tulevaisuuden Jeesuksen nimessä tänäänkin. Vain se voi rakentaa Pjärven srk:aa, mikä avautuu Raamatun pyhistä kirjoituksista. Valtion uskontolaitos, kirkko tuomiokapituleineen, suosii laitos-pappeja, jotka tekevät kirkosta työnsä päämäärän. Oma työnäkyni oli, että yritin edistää Jumalan asiaa kirkossa. Se on iloni tänään.

Jorma Luostarinen