RAAMATUN TEKSTEISTÄ VOIDAAN JOHTAA MONIA AATTEITA JA USKONTOJA ( Valmiista muokattu, lisätty, kirjoitettu sisään ). Otsikko on täysin oikea ja keskeinen ymmärrettäessä VT:n ja UT:n kirjoitusten syntyä ja vaikutushistoriaa eri instituutioiden käytössä historian saatossa. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kirja vaan kirjasto ja kokoelma, joka sisältää n.1000 v ajalta satoihin käsikirjoituksiin perustuviai tekstejä, joita on muokattu, kirjoitettu uudelleen, poistettu, lisätty, sensuroitu, lainattu Lähi-Idän muista kulttuureista ja päivitetty kuhunkin aikaan ihmisten tarpeita vastaaviksi. Kirjoitukset sisältävät eri tyylilajeja, historiaa, runoutta, taiteellisia arvoja, etiikkaa, lakeja, kirjeitä, joista kirjoittaja-redaktori-kirjurit tyylittelivät tekstejä halujensa ja pyrkimystensä mukaan, raaputtivat nahkalta entistä pois, kirjoittivat pergamentille täydennyksiä marginaaliin ja korjasivat vanhoja käsityksiä uusiksi - useiden vuosisatojen aikana satoja vuosia, jopa 1000 v mahdollisten historiallisten tapahtumien jälleen. Tässä syitä, miksi Raamatun teksteistä on johdettu ja johdetaan monenlaista: • Ristiriidat ja tulkinnanvaraisuus: Tekstit sisältävät sisäisiä ristiriitoja, mikä mahdollistaa erilaiset painotukset. Tekstien heprealaiset ja kreikkalaiset sanat ovat usein luonteeltaan monitulkintaisia ja niillä ei ole vastineita nykyajassa. Niitä on muokattu useita kertoja. • Kirjallisuuden lajit: Raamattu sisältää lakitekstejä, profeetallisia hurmosnäkyjä, vertauksia ja historiallisia kertomuksia: taruja, legendoja, satuja ja myyttejä. Niiden irrottaminen asiayhteys-kontekstista tai tulkitseminen vertauskuvallisesti vs. kirjaimellisesti johtaa hyvin erilaisiin teologisiin johtopäätöksiin ja uskonnollisiin käytäntöihin. • Vaikutusvalta ja marginaalit: Raamatun käyttö on henkilöiden ja yhteisöjen vallankäyttöä, jolla eri aikoina on nostettu esiin valikoituja teemoja. Esim. moderni kristillinen vapautuksen teologia painottaa köyhien auttamista kansainvälisesti globaalissa maailmassa, kun taas paikallisten kirkkokuntien suuntaukset voivat korostaa hierarkiaa ja sääntöjä tai niiden vastakohtia, esim. Suomen luterilainen kirkko, jota pinnallisesti mainostetaan koko kansan eli ”kansan kirkoksi”. • Juutalaisuus ja kristinusko: Vaikka VT on yhteinen, juutalaisuus ja kristinusko tulkitsevat sitä täysin eri tavoin. Globaalien kirkkojen kristinuskon sisällä on satoja suuntauksia, jotka perustelevat oppinsa ”Jumalan sanaksi” lukemalla tekstejä vain oman perinteen mukaan ja pintatasolla ilman eksegetiikkaa. • Kontekstisidonnaisuus: Raamattu on syntynyt muinaisessa Lähi-idässä ja sen soveltaminen nykypäivään vaatii aina tulkintaa, mikä avaa oven moninaisille aatteille. Moninaisuuden seurauksena Raamatulla on perusteltu rauhaa, tasa-arvoa, sotaa, alistamista, jne., mikä tekee siitä poikkeuksellisen dynaamisen, vaikutusvaltaisen ja jopa pelottavan teoksen väärissä käsissä. Ajatelkaamme vaikka UT:n Paavalin – kirkkoisä Augustinuksen – M. Lutherin – A. Hitlerin antisemitististä saarnaa – Suomen luterilaisessa kirkossa. Okussa 17.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1700 blogia