ROOMAN KEISARI KIRKOSSA ( Valmiista muokattu ja kirjoitettu sisään ). Rooman keisari Konstantinus Suuri 300-luvulla muutti jo syntyneen kirkon aseman vainotusta kirkosta suosituksi tehden kristinuskosta valtakunnan aatteellisen tukipilarin, jonka näkyvänä merkkinä olivat kirkkorakennukset ja valtionhallinnollinen valtiokirkkoinstituutio. Hän rahoitti kirkkojen rakentamisen, vapautti papiston veroista ja kutsui koolle ekumeeniset eli koko tunnetun maailman kattavat kirkolliskokoukset. Hän pyrki laajan Rooman imperiumin yhtenäistämiseen kristinuskon ja valtiolle kuuliaisten kristittyjen avulla. Hän asettui kirkon ylipastoriksi, etsi itselleen sopivia piispoja muotoilemaan tarvitsemiaan oppeja, tuomitsi vääräoppiset teologit ja syrjäytti heidät päätöksen teosta. Hän tähtäsi ykseyteen yhden Jumala-keisarin alaisuudessa koko valtakunnassa, yhdessä ainoassa oikeaoppisessa kirkossa – yhdellä yhteisellä uskolla, yhdellä kasteella ja yhdellä komennolla. Keisarit kuten Konstantinus ja myöhemmin Bysantin hallitsijat, käyttivät arvovalta-asemaansa kirkon aseman kautta. Juutalaisia ei antisemitismissä tarvittu kirkon kehittämiseen eikä UT:n juutalaista Jeshuaa teologiaan. Keisarin rooli kirkossa: • Aseman muutos: Konstantinus Suuren myötä kristinusko siirtyi vainotun asemasta suositun asemaan mutta kirkon jäsenet myös pakkoasemaan, kun kirkosta tuli valtakunnankirkko v 380. Harhaoppiset poistettiin viroista ja ei-kristityt jäivät vaille keisarin suosiota, suojelua ja kaikkia kansalaisoikeuksia. • Tuki ja rakentaminen: Konstantinus tuki kirkkoa rahallisesti, korjautti kirkkoja ja rakennutti uusia. • Oikeudet: Kirkko sai erityisoikeuksia verrattuna muihin uskontoihin ja papisto vapautettiin veroista. Vuosisatojen myötä kirkon asema Rooman valtakunnassa, Euroopassa ja muualla jatkuvasti vahvistui ja kehittyi mukautuen kunkin aikakauden yhteiskuntiin. Keisarikauden hallinnolliset ja roomalaiseen oikeuteen perustuneet rakenteet pysyivät - aina nykyaikaan asti. • Bysantin aika: Bysanttilaiset (kuten v. 552) hallitsivat Roomaa ja vaikuttivat kirkkojen (kuten Santa Maria Antiquan) toimintaan. Konstantinus oli mahdollisesti 1. kristinuskoon kääntynyt keisari mutta hänen henkilökohtaisen uskon aitoidesta on tehty arvioita laidasta laitaan. ------------------------------------ -------Vasta nyt entisenä pappina näen, miten kaukainen perinne elää Suomen Lut. järjestelmässä ------Sen antisemitistinen monimerkityksisyys on keino hallita ihmisiä ilman UT:n juutalaista Jeshuaa Okussa 24.3. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1639 blogia