KIRKOSSA VIHATAAN UT:N EKSEGEETTISTÄ TIETOA 1. ( Tekoälyn tuotteesta muokattu ). Väite ”kirkko vihaa” UT:n eksegeettistä tietoa kumpuaa akateemisen tutkimuksen ja perinteisen uskonnollisen tulkinnan jännitteestä. Vaikka kirkko moni-ilmiöisenä valtion uskonto-instituutiona hyödyntää eksegetiikkaa, sen tulokset haastavat ihmisiä reagoimaan opillisiin rakenteisiin. 1. Historiallis-kriittinen metodi vs. kirkon dogmatiikka ja tunnustus Eksegetiikka eli raamatunselitysoppi pyrkii ymmärtämään tekstejä niiden alkuperäisen itämais-juutalais-hellenistisen historian yhteydessä. Se tuottaa tietoa, joka on osittain ristiriidassa kirkon vakiintuneiden tulkintojen kanssa: • Kirjoittaja-kirjurit: Tutkimus osoittaa, etteivät kaikki UT:n kirjat ole niiden henkilöiden kirjoittamia, joiden nimiä ne kantavat. • Historiallisuus: Eksegeettinen tutkimus kyseenalaistaa joidenkin Raamatun tapahtumien kuten tiettyjen ihmetekojen ja puheiden historiallisen kirjaimellisuuden. 2. Miksi voidaan perustellusti väittää, että kirkko ”vihaa” kriittistä tietoa? • Uskon horjuminen: Kriittinen tutkimus tuntuu hyökkäykseltä tavallisen seurakuntalaisen uskoa vastaan, jos Raamattua on opetettu erehtymättömänä Jumalan sanana. • Konservatiiviset ryhmät: Kirkon sisällä on ryhmittymiä, jotka korostavat Raamatun arvovaltaa sinänsä tavalla, joka sulkee pois kaiken kriittisen tutkimuksen. Näissä piireissä eksegetiikka nähdään ”uskosta luopumisena”, harhaoppina, eksytyksenä, pirun vehkeilynä, jne.. • Käytännön ristiriita: Pappien koulutukseen kuuluu peruseksegeettinen osaaminen mutta saarnatuolissa heidän odotetaan puhuvan tuttua hengellistä kieltä ilman eksegetiikalla ja vastaavalla sotkemista. Esim. Kuopion tuomiokapituli on herkkä ottamaan vastaan ilkeimpiäkin kanteluja, alkaen papin parrasta, tukasta ja kielimurteesta. 3. Kirkon virallinen suhde tutkimukseen Suomen luterilainen kirkko ei hallintotasoillaan virallisesti vastusta eksegetiikkaa vaan arvostaa sitä pappis-koulutuksen osana, kunhan eksegetiikka pysyy poissa saarnapöntöstä ja papin kirjoituksista. • Teologian ylioppilaat opiskelevat kreikkaa, hepreaa ja latinaa eli tekstien alkukieliä. • Tutkimustieto auttaa pappiskokelaita ymmärtämään esim. UT:n ajan sosiokulttuurista taustaa kuten naisen asemaa mutta seurakuntatyössä papln viisautta on jättää tietämyksen esittely pois kanteluherkkyyden vuoksi. Eksegetiikka saattaa rakentaa pappia mutta Kuopion tuomiokapituli ottaa huomioon vain kanteluiden tekijöiden oikeusturvan ja pappi saa lähteä lätkimään piispa-virka Sihvonen-Riekkisen puolesta. Yhteenvetona: Kyse ei ole ”vihasta” vaan syvästä ristiriidasta, jossa akateeminen rehellisyys kohtaa paikallaan pysyvän uskonnollisen tradition ja identiteetin tarpeet. Okussa 29.3. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1654. blogia