EKSOSKISTI JEESUS Löysin netistä valmista tekstiä, jota lyhennän ja muokkaan 1. kappaleessa. Käsitys, jonka mukaan ihminen voi olla pahan hengen vallassa on globaali. Kyky operoida henkien kanssa kohottaa nk. primitiivissä kulttuureissa osaajansa asemaa. Sama päti Jeesukseen 1. vuosisadan Palestiinassa. Juutalainen historioitsija Josefus mainitsee, että taito ajaa pahoja henkiä on ”hyödyllinen ja terveellinen”. Hän kertoo, miten eksorkisti Eleazar ajoi keisari Vespasianuksen sotilaasta pahan hengen ulos. Tutkijat ovat lähestyneet riivausilmiötä useista lähtökohdista. Vanhempi näkemys piti tapauksia epilepsia-kohtauksina tai mielisairauksina. Antropologinen tutkimus avartaa. On esitetty, että kyseessä olisi epäsuora poliittinen protesti valtakoneistoa vastaan. Tutkimus on korostanut myös kyseessä olevan ns. muuttuneeseen tietoisuuden tilaan lukeutuvasta inhimillisestä ilmiöstä, jota tavataan kaikissa uskonnoissa. Nykyisen Jeesus-tutkimuksen mukaan Jeesus harjoitti eksorkismia. Hänestä kerrotaan MK:ssa ja Q-lähteessä. Viittauksia eksorkismiin on hänen sanonnoissaan ja kertomuksissa. JH:ssa hyökätään häntä vastaan: Toimii riivaajien päämiehen, Beelsebulin voimalla! Jeesusta pidettiin menestyvänä alalla, koska hänen nimeään käytettiin manaustapauksissa myös alkukirkon ulkopuolella. Jeesus ei ilmeisesti käyttänyt juutalaisille tyypillisiä apuvälineitä kuten sormuksia ja savuja. Uskonnon mukaan riivattuja pidettiin rituaalisesti saastaisina ja heidät poistettiin normaaliyhteiskunnasta. Eksorkisti nosti ”potilaansa” ihmisarvoa. Jeesuksen tapauksessa ilmiöllä oli yhteys hänen järjestämiinsä ateriayhteyksiin ”syntisten ja publikaanien” kanssa. Toiminta kuvasti hänen saarnaamaa Jumalan valtakuntaa. Se loukkasi perinteisiä luokkarajoja, normeja, asenteita ja toi kaaoksen uhkaa valtaa pitäville. Mielestäni uskontohistoria on paras rajaus lähteä ymmärtämään ko. raamatullista teemaa. UT:n aiheen kannalta on luonnollista käyttää UT:n eksegetiikan menetelmiä ja tutkimustuloksia. Jos eksorkismia selitetään esim. lääketieteestä, mennään kokonaan toiselle alueelle varsinaisen asian ulkopuolelle, jolloin saadaan esiin hienoja nykyaikaisia selityksiä, mutta jotka kuvastavat enemmänkin meidän aikaamme kuin muinaisia ilmiöitä muinaisina aikoina. Esim. Arne Runebergin ”Jesu korsfästelse i regionshistoriska belysning, 1952 iästään huolimatta antaa raamit selittää eksorkismia. Jeesuksen ajan ihmiset elivät täysin erilaisessa maailmassa maailman- ja ihmiskuvansa mukaan – Jumalat ja henget olivat arkirealiteetti – hyvä oli minun hyvää – poikkeava aiheutti kauhua ja oli yliluonnollinen, ylivoimainen, vihattu ja kunnioitettu – ajattelu oli maagis-taikauskoinen - ihmisiä ei analysoitu eikä syitä ja seurauksia – Jumalat ja henget vaikuttivat kaiken ihmiselämässä ja koko maailmassa – Jeesus toimi kansanuskon tasolla ei dualistisesti joko-tahi vaan relatiivisesti – hyvä ei ollut absoluuttista – yhteisö eli perinteen malleista, kirjoituksista, laista ja säännöistä joka hetki – syntipukkeja tarvittiin – saastainen saastutti koko yhteisön hankkien Jumalan vihan kaikkien päälle– eri yhteiskuntaryhmät näkivät eri tavoin – papit julistivat terveeksi – lausutussa Raamatun tekstissä oli dynaaminen voima, jolla jumalallinen tahto pakosta toteutui. Suhtautuessaan ystävällisesti riivattuihin Jeesus sai päälleen heidän kohtalon. Outokumpu 18.8. -25 Jorma Luostarinen nettihaku: outokummun pappi luostarinen 1160 blogia alla linkki