”JUMALAN SYNTY” -KIRJA JA UT JEESUS-VAINAJAN MUISTOKIRJOITUKSENA Kirjassa henkii radikaali näkemys uskonnosta verrattuna 1960-luvun rippikouluopetukseen, 1970-luvun pappiskoulutukseen ja 30-vuotisen pappiskauteni kantelukierteeseen v. 2006 asti. Sitä politikoi Evankelis-luterilaisen kirkon tuomiokapituli yhdessä ulostajien kanssa. Kirjassa on niin valtavasti uutta näkökulmaa, että on lähes mahdoton koota lyhyttä aihetta. Kirjan luettuani pohdin, miten tiivistää UT:n juoni: Mistä oli, on kysymys? Käsitän niin, että se on jälkikäteistarina eläneestä ja kuolleesta juutalaisesta Jeshuasta ( Jeesuksesta ) ajanlaskun alun Palestiinassa Rooman valtakunnan provinssissa. UT on moneen kertaan kirjoitettu, tulkittu ja selitetty MUISTOKIRJOITUS hirsipuuhun teloitetusta Galilean äijästä. Ilmeisesti tuon timpurin, ihmeparantajan, saarnaajan, profeetan, huorien ystävän, kalastajan, viinin kittaajan, hullun saatanan riivatun, vallan tavoittelijan, rikollisen, Jumalan Pojan, Kristus-Messiaan ja taivaan Kuninkaan on täytynyt olla varsin monisärmäinen äijä, koska perimätiedon kirjaajat antavat hänelle haukkumanimiä ja jumalnimiä helvetin pirujen ja kaikkivaltiaan Jumalan väliltä. Nimittelyluettelo löytyy UT:n teksteistä, joiden taustalla ovat synedriumin eli neuvoston maisterirabbit, maan hallitus ja korkein oikeus ja toisaalta tavallinen maan kansa, am ha ares, jota yläluokan uskovaiset käyttivät hyväkseen ja polkivat maahan saadakseen heiltä potkua kansakunnan rakentamiseen. Jeesus vaikutti itse menestykseensä ja tappioonsa mutta ei tyhjiössä vaan keskellä elämää: tapahtumissa, väittelyissä nähden elämän ilot omiensa joukossa ja suuret surut vastustajien reaktioissa. Jeesus kerjäsi vaikeuksia mutta vielä enemmän vaikuttivat yhteiskunnan instituutiot, uskonto, armeija, koululaitos, maan politiikka Rooman ikeessä, yksityiset herrat ja rouvat teräsmiehineen ja nappaskenkineen. Tavallisten ihmisten oli ylempää kumarrettava kuten kaikkina aikoina, heidän, joilla ei olut kolutusta, asemaa eikä vaikutusvaltaa. Jeesus suuntasi askeleensa heihin päin, kertoi pian saapuvasta historian taitekohdasta, Jumalan valtakunnasta maan päällä, jonka Herra hän itse oli oleva Ihmisen Poikana, Jumalan Poikana ja ikiaikojen Kuninkaana. Se saarna oli täyttä paskaa, eksytystä ja saatanaa niiden korvissa, jotka lukivat vanhoja kirjoituksia tukemaan heidän mielipiteitä, rahaa ja etuja. Siksi he totesivat rikollisen Jeesuksen ja hänen köyhiä rakastavan sanomansa itsestä perkeleestä lähteneeksi! Jeesuksen elämä Galilean kankailla tapahtui maan historian aikaan, jolloin kaikki mahdolliset kriisit olivat läsnä: maan miehitys roomalaisilla, muistot 500-600 v aikaisemmasta ”baabelin vankeudesta” eli ajasta, jolloin Babylonian kuningas valloitti Juudan, särki Jerusalemin temppelin, hajautti väestöä evakkotielle aikomuksena tuhota koko porukka outoine uskomuksineen. Sitten Israelia ahdisteli Persia, Kreikka, Egypti ja Syyria. Makkabien messiaat nousivat taistelemaan vapaudesta suurvaltoja vastaan, syntyivät fariseusten, saddukeusten, seloottien ja muiden radikaalipuolueet tulkitsemaan vanhoja kirjoituksia, virittelemään hirttopuita viholliselle ja teroittamaan miekkoja Jumalan, liiton ja Daavidin nimessä. Nuo muistot tunnettiin jo päiväkodista ja kansakoulusta kärsimyksenä Jeesuksen aikaan, jolloin nykyhetkessä koettiin entiset loukkaukset uudelleen, varsinkin uskonnolliset, jotka synnyttivät kapinoita ja uutta kirjallisuutta. Aika oli kypsä Messiaan odotukselle! Yleisellä tasolla Jeesuksen persoona ei sopinut aikakauteen Rauhantuojana vaan hänestä tehtiin pirun katalysaattori, yllyttäjä, kiihottaja, johon tumpattiin sekä menneet surut mutta myös tulevan toivon ilot – kummalta puolelta katsotaan – rakastavista ystävistä vai vihaavista määräilijöistä. ”Jumalan synty” -kirja näyttää historiatutkimuksen keinoin, että koko Raamatun paska ja Jumalan totuus on ihmisestä lähtöisin: ihmisen kirjoittamaa, ajattelemaa, muotoilemaa, luomaa, sensuroimaa, lisäilemää, kokoamaa, poistamaa, tulkitsevaa, jne., tarinaa, jopa Jumala satojen ihmisten luomana. Järkky homma! Minun on vielä nyt vaikea sulatella kirjan karkeutta matkallani kohti omaa kuolemaani, täydellistä tuhoutumista luonnon oliona! Jo lapsena kaipasin pelastavaa Jumalaa! Käsittääkseni UT:n kirjoittajat pitävät Raamatussa muistoseuroja ja ylistävät muistosanoilla Jeesusta suurella sydämellä uskomisessaan. Heidän muistokirjoituksissa Mestari elää. Minä elän tänään samassa uskossa heidän kanssaan. Ut on ihmisten uskon ilmaus eikä siihen kuulu mitkään kirkkojen kupolit, lisukkeet, opit ja tunnustukset!! nettiyhteys: outokummun pappi luostarinen 1148 blogia alla linkki Jorma Luostarinen 26.6.-25