TERVEHTIEN 2 Lähetinköhän jo ”Tervehtien1:n” sinnepäin? Nyt tarkennan toivettani olla koolla siihen suuntaan, että aiheena olisi kuolema Raamatun valossa, kolkko fakta. Metsäkirkon naavaisella puupenkilläkään ei tuota ”vihollisista viimeistä” pääse pakoon. Kokemukseni asiasta elämäntien kivikoissa on ollut lapsuudesta alkaen polttava ja liittynyt kysymykseen äidilleni: ”Mikä elämän tarkoitus on, kun me kuolemme ja minulla ei ole mitään tarkoitusta!” Siitä se alkoi ja siitä se jatkui tuhansien vaarojen ja ahdistusten ihmeen ihanassa koulussa – kokemuksellisesti aika yksin. Papinkoulu vei yhtä elämänraitaa eteenpäin, sulki toisia; Uimaharjun pappina V. Hassinen antoi hyviä läksyjä; mansikkamies Heiskanen saa minun suustani ”kaikki synnit anteeksi”; Ukkolan sahan johtaja v.1980 oli sovittelija piirissämme, jossa väistelin Sanan iskuja. Häneltä sain esikuvan. Hän oli sisäistänyt Raamatun ideoita ja pystyi oman sulatusuuninsa ”nisuilla” tulkitsemaan minunkin elämääni. Hän kuunteli ”sisältäpäin” lempeästi. Sen jälkeen, vaikka olin 30 v pappina, minulla ei ollut ihmistä virkamiesten joukossa, joka olisi kiinnostunut ideoistani. Tänään olen siitä vajeesta kiitollinen. Menneeseen on tullut uusi näkökulma. Mieleen tulee Hakaliston Matti. Hän oli joissakiin ”kinkereissä” suosittu pappi ja joissakin kiistelty: ”Anna hyvä papp alakuiän!”. Sillä seurakuntalaisen äänellä Matti yritti rentouttaa väkeä. Kyllä minuakin nauratti, vaikka ”pinna oli kireällä”. Näin minäkin kierrän polttopistettäni, kuolemaa, kuin musta kissa kuumaa puuroa, jonka haju tunkee nenään mutta polttiaisena ”saa hatkat”. Kuulemma virsikirjaa päivitetään: kanttori saa työtä, kustantamo rahaa; kirja kaunis katsella, hyvä pinta, puhdas; suntio vie kirjan alttarille; kirkon penkissä ihmiset laulavat, ilokyynel silmässä, lapsuus mielessä, joulupuu, joulupukki, enkelit, rakas isä, äiti, siskot, veljet. Kaikki on kaunista tunteiden joulussa, joillekin ei arkea kummempaa! Ystävämme ihmisinä, Luojan luomat, Putin, Netanjahu ja Trump ”vain puolustautuvat”, me odottelemme atomia lautaselle. Joka päivä näemme ruudusta, miten ihmiset tappavat ihmisiä; lapset tappavat peleissä ”vihollisen”, jonka puolesta juutalainen Jeesus kuoli paalulla 2000 v sitten synedriumin eli neuvoston, maan hallituksen, korkeimman oikeuden ja yliopiston arvosanoilla: rikollinen, taikuri, hullu, Jumalan pilkkaaja! Lue Raamatusta! Köyhät pitivät Jeesusta Ystävänä, Vapahtajana, Kuninkaana, Jumalana! Se jako näkyy maailman loppuun asti! Totuuden valossa joulun idylli särkyy, haihtuu, mutta minun kuolemani pysyy! Paljon on vielä rahaa ulkoisiin sivuasioihin mutta syntyykö kenessäkään sisäistä sydämen uskoa? Pääseekö kukaan vapautumaan kriiseistä elämäniloon ja Jeesususkon avulla uudestisyntymään hänen nimessään ja liittymään Kristukseen, Uuteen Aadamiin eli Ihmiseen, joka voitti kuoleman?. Jorma Luostarinen 0505512490 jorma.luostarinen@opaasi.fi netissä blogeja ”Outokummun pappi”, alalaita