Johdantosanat 5 27.12.2001 Kirkon syytä, Jeesuksen epäonnistuneiden seuraajien syytä on se, että ihmiset kokevat yleisesti, että kaikki on OK suhteessa Jumalaan. Armo tulkitaan välinpitämättömyydeksi, ettei tarvitse tehdä mitään: Sen kun möllötetään ja syljeskellään kattoon! Kirkon opetuksen tuloksena ihmiset uskovat jonkinlaiseen yleis-jumalaan, yleis-jumaluuteen, deismin tapaan. Sen mukaan Jumala saattaa olla olemassa, mutta ei vaikuta mihinkään! Raamatun Jumala on sen vastakohta ja hänen tuntemisensa kautta, ja vain sillä tiellä, voidaan tuntea Jeesusta! Kun ajatellaan mitä Jeesus Nasaretilainen teki ja tekee UT:n kirjoituksissa, ja mikä hänen merkityksensä oli Magdalan Marialle ja Lasarukselle, niin valtiokultissa eli palvonnassa tilanne on paljolti päinvastainen! Kirkon käytännössä vain ollaan läsnä, pari ihmistä jumalanpalveluksessa ja loput maksavat kirkkoveroa kotonaan ”hyvään tarkoitukseen”. Se riittää kirkolliskokoukselle, hiippakuntahallinnolle ja virkapapeille! Kukaan ei mieti syvemmin asiaa. Kirkko on olemassa laitoksena, hyvinkin kylmin sävelin työntekijöille. Mutta missä on elämä, rento uskon ilo, toinen toisensa kunnioitus, uusi elämä Kristuksessa, josta paperilla paasataan kuulijoiden päälle ja harmitellaan, kun on paljon töitä. Kun Maria tulee ripittäytymään, hän ei tule paavin porukoihin päin, ei pappeja häiritsemään, ei polvistu uskonnon kalujen eteen…… Hänelle riittää rabbuuni, minun Opettajani. Meillä täällä homeisessa puukirkossa ja kylmässä kivikirkossa on meininkiä joka lähtöön, puuttuu Jeesus! Tunnustamme syntimme………………….