Viideltä läksinkin sitten kalppimaan kotiin. Soitin asemalta Liisalle, ja hän lupasi tulla Simonkentälle samalle bussille, ja tulikin, ja läksimme sitten yhdessä 21:llä Lauttasaareen, jossa olemme ja odottelemme Astaa, Riittaa ja Mattia saapuviksi. Talossa ei ole ketään kotona juuri tällä hetkellä ja huomenna menenkin töihin kahdeksaksi. Vanki raukka syytön on, putkas, sellis temmeltää. Luulot ottaa pamppu pois, ei ole armoton, vain viheltää, ja paskat haistattaa. Palvelu on kehnoa, jos kehnoks sanotaan. Mutt miten sitä parantaa, kun säätäjä on valta – vahtia. Vain sääntöjä me noudetaan vanki vangiks sanotaan. Punainen on ovi vankilan, Vain avaimella ja simsalan, ovi avautuu. Vartija ei kysy, tekee vaan, hän vetää rajan, kumartuu, jos kumartuu, katuu, jos sattuu. Sellis istuu ja pysyy, poika isänmaan. Mieli kaukana on, miehen häkäpään, pois tästä paikasta, ain parempaan, jos hän vain toivoa osaa.