TÄDIN MUISTOLLE Olet pois luotamme meidän. Sen tunnen ja tiedän. Jätit äkkiä kaiken, jätit kaipauksen. Tuntia ennen kuolemaas sun puristit kättäni mun. Käsi reumaattisen, sydän sydämellisen. Muistan ne ajat pienenä, kun hoidit meitä ja pidit tärkeinä. Sinä seurasit kasvuani, vaiheitani. Uskon: Olit vilpitön. Niin aika riensi, minusta miesi, sinusta raihnainen, läpikuultavainen. Kun kohdattiin kulussa ajan sen hyvällä muistan. Se voittaa valhepuheet, valkaisee suhteet. Vuosien varrella ystävyys jatkui, taivaan ystävyys vahvistui. On taistosi tauonnut, aikasi vaihtunut. Laskemme arkkusi hautaan, näemme taivaan.