MK 24.7.92 Kaunis kaunis on maa oi ihminen mi maa kesäiset järvet kalastaa katsoa tuulta sen huminaa istua korvessa puistossa vartoa aamua sarastavaa MK käytännön mies työntekijä luojansa koulussa sai tarttuvat kädet vahvat hartiat kyntää peltoa kasvattaa karjaa ihailla aamulla valoa syttyvää illalla mennen jo metsän taa sammuvaa Suku ystävät muistavat M:n pitkien päivien saaton kun vaihtuu puku päättyy päivien luku Lopulta illan viileys valjastaa saaton lähtöön lähtöömme ja jää vaan kaipuu menneeseen usko tulevaan…….