KRIISISSÄ 13.1.95 vuosia sitten vuosien ajan luennoin toisille vapaasti huviksi kriiseistä selviämistä olin saanut sen verran potkuja kolhuja opikseni kokemukseen että ei tarvinnut toisilta kysyä evästykseen siihen aikaan toiset olivat määritelleet minut sen verran normaaliksi ettei minusta ollut virallisia papereita tai ainakaan minä en tiennyt niistä on helppo heittää sanoja toista vastaan joita ei ole kokenut on vaikea saarnata kriiseistä siellä ollessaan pojattomassa vuoteessa mahdottomuudessa nousta suosta työvoimatoimiston kassalla ei saarnata ei pitkiä ei lyhyitä kelan ihminen katsoo konetta ei ihmistä lainkaan lääkäri liittoutuu tietokoneeseen kääntää selän asiakkaalleen ja huokaa seuraavaa tulijaa siinäpä kriisiä opettaa kestää …….