HLIT 11.9.92 me katsomme menneeseen nuoruuteen kun kevät kimmelsi aamun kirkas aurinko kun äiti nousi varhain hän parhain ja luojan maailma ihmetytti pienempiä isompia I äiti puoliso mummo sai luojansa koulussa hyvän osan toteuttaa lahjojaan taitoaan tarmoaan saattaen koulussa oppilaita matkaan ollaan elämässä kiinni yhteinen yhdistää väillämme arkiset asiat pienimmätkin ja niistä kasvaa joskus suuri puu joskus myöhemmin……. jeesus anna anteeksi älä katso kanteeksi suuria erheitämme joita emme ymmärrä ja siksi niin usein toisia vaivaamme matkamme määrässä…….