AHL 24.1.97 jumala luo ihmisen yhteyteensä antaa tehtävän tarkoituksen jokaiselle mutt ihminen rimpuilee pois sulkee korvansa paaduttaa kielensä kiitokseen alkulankeemus on lähteneessä sinussa minussa jokaisessa raamattua luettava kokonaisuutena rukoiltava antauduttava jumalan puheelle tajuttava kuolevaisuus oman kohdan katoavaisuus ja opittava arvostamaan elämää juuri siksi koska se on niin särkyvää AH elää muistoissanne rakkauden kauniissa siteissä pienissä onnen hetkissä suurissa koettelemuksissa onnellinen eli autuas ihminen joka jeesuksessa kohtaa jumalan kuolevaisen ainoan auttajan matkalla ja matkan jälkeen se on uskoa hänelle jolla on uskoa ilman uskoa on vain turhuutta kuolemaa katoavaisuutta uskon kanssa jeesuksen kautta arki ja kuolema nähdään suurena juhlana……..