AHDISTUS Nyt ei ahdista, en poissa tahdista enkä elämän tunnon. Saan mielenrauhaa. Tunnen sen, harvoin saan. Tuskin ollenkaan, tuskinko ainiaan? Nyt tunto puhdas. Mieli vapaa: kas. Kuin herään, havahdun, itseeni kavahdun. Sellaista elämä, tieni, tapani, kunnes se sammuu. Arvoitusta paljolti, kysymyksiä vain kosolti. Poissa jotain, vain hetkittäin jotain parempaa. Ahdistus ihmisen luo aatoksen, tekee taitoksen elämän virtaan. Mistä tulen, minne menen? En selvää saa.