Terve,

olen lueskellut saarnatekstiäsi. On se vaikeaselkoista!
Maalasin punaisella ne lauseet, jotka mielestäni ovat turhaa, jopa
eksyttävää demagogiaa asian vierestä ja sinisellä sellaiset osat, jotka
luullakseni ovat
aivan liian vaikeatajuisia.
Aika paljon tuli tekstin väritystä. Jopa sellainen käsite kuin
"korvausteologia" on vaikeaselkoinen. Sinulle se voi olla selvä mutta olen
ollut huomaavinani siinä paljon erilaisia asteita ja vivahteita. Se pitäisi
määritellä jos siitä puhuu niin, että minä tarkoitan sillä tätä.
Melkein sama koskee historiakertomuksia. Niihin ei tavallinen
seurakuntalainen juuri törmää ja ne ja varsinkin niiden merkitykset ovat
outoja. Kun niitä tulkitaan, pitäisi vähän selittää enemmän, enemmän kuin
yhteen saarnaan mahtuu!
Minä luulen, että ylipäänsäkin juutalaisuus/kristinoppi-tarkastelu
jumalanpalveluksissa on aika turhaa, koska aniharva on sellaisessa
mielentilassa että kykenee älylliseen erittelyyn. Paremmin sen paikka on
seminaareissa tai koulutuspäivillä, joissa asetelma periaatteessa on vähän
tasaisempi. Eli siis keskustelutaitoisia ja -haluisia ja tietäviä ihmisiä on
enemmän koolla. Nyt tällainen ylhäältä annettu aggressiivinen julistus
kääntyy itseään vastaan.

Minä en oikeastaan itse perusta teologisista argumenteista paljoakaan. Siis
kun aivan juuritasolle mennään. Systeemianalyysin kannalta ja ajatuskokeina
ne kiinnostavat mutta eivät siis siten, että ottaisin pulttia
toisinajattelusta tai haluaisin henkeen ja vereen puolustaa jotakin
näkökantaa tai uskoa. Olen huomannut olevani yhtä kotonani kirkossa kuin
hindutemppelissäkin. Se pyhyyden tunne on sama kaikkialla ja kaikki
hengelliset kokemukset ovat lopulta sisäsyntyisiä ja ne ulkoiset raamit
saavat olla melkein mitä tahansa.

Että tämmöinen kerettiläinen minä olen, jos Sinä olet juutalainen!

Terveisiä Liisalle!

Jyrki