SAARNA

sana-jp

1 VSK

LIT

OKUN KIRKKO 270604 KLO 10

4. su hell:sta

Kadonnut ja jälleen löytynyt

vihreä

Jes. 57: 15-19 (20-21)

VIRRET

285: 1 - 2 1

284: 1 – 2 5

502 10

12: 2, 3 12

312: 1- 15

270: 1, 2 18

Tässä saarnassa tärkeää on miten ihminen pelastuu syyllisyydestä, häpeästä, kuolemasta. Tärkeys tulee siitä, että niin puhuja kuin kuulija elää täällä yhden ainoan kerran. Nyt on aika saada vastaus miksi tätä elämänretkeä tehdään, miten päästään Jumalan luo? Huomenna on liian myöhä! Totuuden edessä kaikki muu on roskaa. Kirkkolain mukaan pappi saa saarnata päivän VT:n tekstistä.

Katsotaan ilmoitusperinteestä Israelin kansan aikahistoriaa. Pyhistä kirjoituksista saamme asianmukaiset selityksen ja tulkinnan raamit:

5 MS 4:

32 "Katsokaa menneisyyteen, ajatelkaa aikoja, jotka ovat olleet kauan ennen teitä, aina siitä saakka, jolloin Jumala loi ihmisen maan päälle. Onko missään taivaan alla tapahtunut mitään näin suurta, onko mitään tällaista ennen kuultu? 33 Onko mikään muu kansa teidän laillanne kuullut Jumalan puhuvan tulen keskeltä? Ja silti te olette jääneet eloon! 34 Tai onko millään jumalalla ollut rohkeutta tulla ottamaan kokonainen kansa omakseen toisen kansan keskuudesta, kuten Herra, teidän

Jumalanne, on tehnyt? Te saitte omin silmin nähdä, kuinka hän kuritti egyptiläisiä, teki ihmeitä ja tunnustekoja, soti heitä vastaan ja vei teidät kohotetun kätensä ja pelottavien mainetekojensa voimalla pois Egyptistä.

35 "Tämän kaiken te saitte nähdä todistukseksi siitä, että Herra on Jumala ja ettei hänen lisäkseen ole ketään toista. 36 Taivaasta hän antoi teidän kuulla äänensä kasvattaakseen teitä, ja maan päällä hän antoi teidän nähdä suuren tulensa, ja te kuulitte hänen sanansa tulen keskeltä. 37 Hän rakasti jo teidän esi-isiänne, ja siksi hän valitsi omikseen heidän jälkeläisensä ja vei itse teidät suurella voimallaan pois Egyptistä. 38 Hän lupasi hävittää teitä suuremmat ja mahtavammat kansat teidän

tieltänne antaakseen teille niiden maat, kuten nyt tapahtuu. 39 Teidän tulee siis tietää ja painaa mieleenne, että Herra on Jumala niin taivaassa kuin maan päällä eikä toista Jumalaa ole. 40 Noudattakaa hänen lakejaan ja käskyjään, jotka minä teille tänään annan, että te ja teidän jälkeläisenne menestyisitte ja saisitte elää vanhoiksi siinä maassa, jonka Herra, teidän

Jumalanne, antaa teille ikuisiksi ajoiksi."

2 MS 3: 13 Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: 'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?" 14 Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen."… "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'" 15 … 'Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.' Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.”

Tarkennetaan nyt aikahistoria Jesajan kohdalle Juudan valtiossa. Olavi Peltola/ muotoilu J.L:

JESHAJAHU eli JESAJA

Jesaja toimi Juudassa viiden kuninkaan,

Ussian, Jotamin, Ahan, Hiskian ja Manassen

aikana, vuodesta 740 alkupuolelle 680-lukua.

Silloin ei vielä ollut Jeesusta! Se aika oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti

vaikeaa kriisiaikaa. Assyrian laajeneva

maailmanvalta aiheutti jatkuvan ja pelottavan

uhan pienen Juudan olemassaololle. Ahan

(736-716 ennen Jeesusta) aikana Juuda alistuikin Assyrian

vasallivaltioksi. Jesaja näki kuinka Assyria

tuhosi Israelin ja sen pääkaupungin Samarian

vuonna 722 ennen Jeesusta. Jesaja rohkaisi

määrätietoisesti Hiskiaa assyrialaisten

tuhottua Juudaa ja Jerusalemin ollessa heidän

piirittämänään vuonna 701. Hän sai kokea

myös jumalattoman Manassen valtaan tulon.

Jesaja oli todennäköisesti kuninkaallista

sukua, ja hänellä oli läheiset suhteet hoviin ja

jonkinlaisen hovisaarnaajan asema. Korkeasta

asemastaan huolimatta perimätieto kertoo

hänen kuolleen rikkisahattuna Manassen aikana.

On sanottu, ettei kukaan ole ennen Jesajaa

eikä hänen jälkeensä käyttänyt heprean kieltä

yhtä runollisen lennokkaasti ja maalailevasti.

Kielenkäyttönsä ja sanomansa voiman tähden

häntä onkin pidetty profeettojen kuninkaana.

Aina 1800-luvulle asti juutalainen synagooga

ja kristillinen kirkko pitivät Jesajaa

yhtenäisenä kirjana. Mutta sen jälkeen on

Raamatun kriittinen tutkimus paloitellut

yhtenäisyyden. Jotkut esittävät, että kirjan

1289 jakeesta vain 262 olisi aitoa Jesajan

julistusta. Lukuja 40-55 on nimitetty

Deuterojesajaksi (toinen Jesaja) ja 55-66

Tritojesajaksi (kolmas Jesaja). Kirjan väitetään

syntyneen joskus 400-luvulla. On

hyvä muistaa, että Qumranista löydetty vanhin

yhtenäinen VT:n kirja on juuri Jesajan käärö

noin vuodelta 100 ennen Jeesusta.

Tarkastellaan Jesajan aikahistoriaa toisessa lähteessä/ muotoilu J.L..

Ilmestyskirjan sanastoa, Koskinen…, Palva, Nykysuom. tietosanakirja, Otavan Iso Tietosanakirja:

Jeshajahu

Israelin historian merkittävimpiä henkilöitä on profeetta Jesaja. Hänellä oli voimakas tunto Jumalan pyhyydestä ja ihmisen syntisyydestä, joka ilmeni erityisesti yläluokan harjoittamassa sorrossa. Jesajalla oli luja luottamus Jahven apuun keskellä historian kuohuja.

Jesajan kirjan luvut 1-39 (ns. Ensimmäinen Jesaja) jakaantuvat eskatologista kaavaa noudattaen kolmeen osaan: tuomion julistamiseen omalle kansalle, tuomion julistamisen toisille kansoille sekä pelastuksen lupauksia. Luvut 40-55 (ns. Toinen Jesaja) sijoittuvat pakkosiirtolaisuusajan loppupuolelle. Profeetta kuuluttaa hyvää uutista: vapautuksen aika on lähellä, pian Jahve antaa kansansa iloita, Jahven lähettämä Kyyros tuo pelastuksen. Luvut 56-66 (Kolmas Jesaja ) sijoittuvat pakkosiirtolaisuuden jälkeiseen aikaan. V. 515 ennen Jeesusta Jerusalemin temppeli on jo rakennettu uudelleen.

Historian totuuden valossa näkyy Ev.-lut. kirkon synnintunnustus asiakirjassa Kirkko ja Israel 2000. Kirkkojen perinne on pakanoiden juttu Israelin ulkopuolella! Kuulimme rippikehotuksen. Juutalaiset ovat valittu kansa. Heidän perinteensä kantaa Jumalan oikeaa nimeä liitossa/ berit ja laissa/ torah/ halakha. Heillä on esikoisoikeus ja välittäjän tehtävä pakanoiden pelastukseen. Heidän näkökulmastaan kirkko/ kirkot/ kristinusko on suuri synti-rikollinen varastaessaan Israelin siunaukset ja kirotessaan Jahven kansan polttouuniin!

Kirkon synnintunnustuksessa katsotaan Totuutta uskosta ja historian faktasta käsin, eikä uskontolaitoksen sepityksen mukaan. Kun ammennetaan uskosta, tulee asiakirjasta radikaali itkuvirsi kirkon ylpeälle kovuudelle. Teille ystävät on tuputettu kulttuurin uskontolaitoksen uskontoa koko ikänne. Siksi teille jää arvoitukseksi miten ihminen pelastuu! Papin työssä näkee, etteivät ihmiset edes aseta sellaista kysymystä!

Katsotaan päivän tekstiä yksityiskohtaisemmin:

• Ilmoitusperinteen Jumala on ylhäinen, pyhä, ikuinen El Eljon/ El Qadosh/ El Olam.

• Ilmoituksessa hänellä on nimi Jahveh. Hän ei ole kristittyjen nimetön yleisjumaluus.

• Herra on kuningas, malak Jahveh.

• Israelin Pyhä luo maailman, voittaa pyhässä sodassa viholliset, tuomitsee pakanat.

• Herran nimi on niin pyhä ettei sitä lausuta. Siksi sanotaan JHVH/ Adon(ai)/ Ha-Shem.

• Jumalassa/ Elissä näkyvät vastakohdat: ylhäinen/ alhaalla, kiivas/ pelastava, painaa alas/ ylösnostaa, syyttää/ siunaa, rankaisee/ lohduttaa.

• Elin/ Elohimin lapset ovat synnissä/ hattat/ het/ paesha/ awon epäonnistuneita, hengessä tyhjiä, kapinoivia, väärämielisiä.

• JHVH kääntää kasvonsa/ panim pois mutta Mooses sai nähdä kasvojen kirkkauden/ kavod tulessa ja savupatsaassa.

• Isien Jumala antaa rauhan/ shalom, terveyttä, vahvan elämän, ajallisen menestyksen ja onnen.

• JHVH ylösnostaa merestä, syvästä mustasta aallokosta eli kuolemasta. Sheolin eli kuoleman turmiovirrat eivät hukuta omaa väkeä.

• ”Jumalattomilla” eli Jahvettomilla ”ei ole rauhaa”, sanoo Jeshajahu.

Miten se kuolevainen syyllinen ihminen häpeässä pelastuu? Kun sinä tulet maaksi jälleen, olet kasa materiaa lapiolla! Haudankaivaja todistaa sen. - Entäs sitten?

Ilmoitusperinteestä ammensi myös Jeshua/ Jehoshua, jota kristityt sanovat Jeesukseksi! Hän saarnasi Israelin Abbasta, laista, liitosta. Hän kohtasi Iskän ”murtuneiden ja nöyrien luona”.

On hyvä, että Suomen Ev.-lut. kirkko on tunnustanut edes oppitasolla synnit juutalaisille. Mutta oppitason syyllisyydestä on ikuinen matka käytäntöön: Kristillinen kulttuuri on juutalais-vihamielinen ja pysyy! Juutalaiset kirosivat kristityt jo varhain – eikä syyttä! Nyt on kuljettu erillään 2000 v.. Menee varmaan 2000 v., ennen kuin kirkoissa kuullaan pelastussanaa yhdessä juutalaisten kanssa! Sepä nähdään, jos nähdään!

Outokumpu maanantai, 14. kesäkuuta 2004

Jorma Luostarinen

maan tomusta luotu