SAARNA

MESSU

3. VSK

LIT

K. JÄRVI KIRKKO 21.05. -06 klo 10

5. SU PÄÄSIÄISESTÄ

”SYDÄMEN PUHETTA JUMALAN KANSSA”

2 MS 17: 8-13

VALKOINEN/ 4 KPL

VIRRET

271: 1, 2 1

127 7

313: 1 - 3 12

373: 1, 2 14

362: 1- 19

226 HPE

Shaaloom! 

I JOHDANTO JA KIRKKOHISTORIALLISET RAAMIT

Tässä saarnassa puhutaan seemiläisen ilmoitusperinteen Hengessä. Se kutsuu meitä hellenistisen perinteen myöhempiä pakanoita pelastumaan Jisraaeel:n kansan kanssa Jahvee:n yhteyteen. Meidän kuolevaisten syyllisten kutsumus on kuulua Elohiim:lle, joka ”alussa loi taivaan ja maan”. Vain hän pysyy, aadaam eli ihminen menee maaksi jälleen! Kuulutko sinä Abraahaam:n, Jishaak:n ja Jaakoov:n Jumalalle? Lue heprealaisten Raamattua/ Tanakh!

Saarnaamisessa puhutaan ikivanhoista seemiläisistä kirjoituksista, tullaan niistä meille päin ja meidän aikaamme päin. Ei siis saarnata meistä - kirjoituksiin päin! Ei saarnata kuulijan ja srk:n toiveista! Suomen ev.-lut. kirkon tunnustuksen mukaan saarnataan Raamatusta! Me pakanat luulemme usein, että meidän uskontomme olisi ainut oikea. Mutta faktojen mukaan asia ei ole niin! Tässä saarnassa kerrataan laajasti pelastus-perinteen juuria ja uskon historiallista muuttumista, koska tavallinen kuulija ei tiedä asiasta mitään, eikä usein haluakaan tietää! Meitä pitää kiinnostaa uskomme alkuperä! Sitä pappi näkee työssään harvoin ollessaan kirkon laitostyöntekijä!

Saarnatyyliini vaikuttaa:

1. Kirkkojen ja Suomen ev.-lut. kirkon nykytunnustukset 2000-luvulla. Niissä kirkko tunnustaa kirkkohistorian pimeät rikokset, peruu mahtavuudenajan oppeja ja etsii yhteyttä juutalaisiin.

2. Saarnoistani tehdyt kantelut. Käsittelen kantelijoiden esittämiä ongelmia.

3. Koska srk saa valittaa mielivaltaisesti, saarnaan varman päällä: pyhien kirjoitusten Hengessä ja pidän kaikkea muuta roskana!

4. Saarnoissani minua kiinnostaa vain se, miten ihminen Raamatun mukaan pelastuu.

Äskettäin Kotimaa-lehti tutki Suomen luterilaisten uskoa: He uskovat omaan uskontolaitokseensa ja siihen kuulumiseen. Raamatussa ei ole sellaista pelastustietä, vaikka papit siitä saarnaavat! Pyhän ilmoitusperinteen mukaan meitä pakanoita eli ei-Jisraaeel:a kutsutaan uskomaan Raamatun Jahvee:n, joka on Herra/ hepr. Aadoonaj. Sanalla ”Jeesus” viitataan tässä saarnassa juutalaiseen rabbi Jeshuuaa:an. Rippisanoissa kuulitte hänen ensimmäisistä juutalaisista seuraajista 30-luvulla jKr. He kokoontuivat pitkänperjantain jälkeen Jeruushaalajiim:n arameankielisessä srk:ssa 1970 vuotta sitten. Jahvee:n ilmoitus Raamatussa päättyy niihin aikoihin.

Alku-srk:n aika on viimeinen malli sille, miten ihmistä kutsutaan uskomaan maailman loppuun asti. Me pakanat olemme historiassa repineet alkuperäisen uskon 22000 kappaleeksi ja rakentaneet niistä 22000 kirkkokuntaa. Jokainen niistä kilpailee oppeineen, lakeineen ja hallintoineen monopoliasemasta ja yksinvallasta pimeän maailman keskellä! Mutta onko niillä mitään tekemistä seemiläisten Jahvee:n kanssa! Sen tietävät juutalaiset! He eivät etsi pelastusta kirkkolaitosten putsatuista opeista, joista keskeiset on tehty Raamatun kirjoitusten ulkopuolisesta filosofiasta!

Suomen ev.-lut. kirkon nykytunnustusten ja Raamatun tutkimuksen mukaan kristittyjen suurimpia rikoksia on ollut 2000-vuotinen antisemitistinen juutalais-viha. Sitä kirkonmiehet ( apostoliset isät, apologeetit ja kirkkoisät ) loivat tahallaan 100-luvulta jKr. alkaen korvausteologia-aatteella. Se teologinen politiikka vakiintui pysyväksi laitoskirkon perinteeseen. Jakamaton kirkko varasti juutalaisten uskonhelmet itselleen ja korvasi heille kuuluvan siunauksen omalla kirkkoyhteisöllään: Juutalaisten Jahvee korvattiin kreikkalaisten yleisellä nimettömällä ”Theos” -Jumaluudella; Jeshuuaa korvattiin pakanoiden ”Ieesous”:lla; Messiaasta eli Hammaashiiah:sta tehtiin kirkkoon oma Messias eli ”Kristus”.

Pakanoiden sana ”Kristus” ja juutalaisten ”Maashiiah” tarkoittaa kielellisesti samaa eli ”Voideltu”, mutta pelastaja-hahmoina ne ovat täysin erilaiset! Jisraaeel:n ”Maashiiah-Voideltu” tulee VT:n profeettojen kirjoituksista eikä hän toimi kuten yleismaailmallinen ”Kristus-Voideltu”. Kirkon perinteen alkuvuosisatoina ”Kristukseen” koottiin Rooman pakanoiden filosofiaa Raamatun ulkopuolelta! Kun opiskelemme nykyaikana ”Kristusta”, huomaamme, että kirkon perinteen alussa ”Kristus” tarkoitti aivan muuta kuin Suomen ev.-lut. kirkossa väitetään tänä päivänä! Vasta 300-luvulla Rooman keisarin voittajakristityt tekivät ”Kristuksesta” valtiokirkon asiamiehen!

Apostolien jälkeinen 100-luvun pakanoiden kirkko ohjautui kreikkalaisten filosofiasta ja kehitteli tahallisesti” ainoaa tosi filosofiaa” ja ”ainoaa tosi uskontoa” eli kristinuskoa. Kirjoittavat vihasivat juutalaisten outoa kansallisen kulttuurin uskoa, eivätkä pakanat tarvinneet juutalaista historiallista Nasaretin Jeshuuaa - sen enempää kuin apostoli Paavalikaan 50-luvulla jKr.! Se antisemitistinen asenne löytyy jo UT:n evankeliumeista! Alku-kirkon kristilliset filosofit pitivät yleisesti juutalaisten Jahvee:a alempana jumaluutena eli demiurgina, joka oli maailmanluomisen rakennusmestari. Hänet katsottiin ilkeäksi lainlaatijaksi verrattuna kristittyjen jaloon filosofiseen rakkauden Jumalaan!

Pakanoiden luova osuus kirkon opinmuodostuksessa aiheuttaa sen, että esim. käsitteillä ”Jumala”, ”Kristus”, ”srk”, ”pelastus” ei ole juuri mitään tekemistä Raamatun juutalaisen perinteen kanssa! Kirkon ”Kristus” tarkoittaa perustaltaan muinaista kreikkalaisen filosofian ”Logosta”, joka heidän ajattelussaan näkyy satoja vuosia ennen Jeshuuaa Nasaretilaista. Pakanafilosofit kuvasivat alku-srk.n aikaan ”Logosta” sadoilla eri nimillä, joista parhaat helmet siirtyivät kristinuskoon! Kirkon ensimmäisinä vuosisatoina siitä ei syntynyt suurempia ongelmia: Eri kansalaisryhmät puhuivat ”Jeshuuaa”:sta, ”Ieesouksesta”, ”Maashiiah”:sta, ”Kristuksesta”, ”Logoksesta”, jne. - jokainen kulttuurinsa uskonnon mukaan.

Ne jotka voittivat kristinuskon perinteessä, sulkivat silmänsä VT:n juutalaisilta pelastajahahmoilta! 300-luvun alkuun asti kristityt kutsuivat omia pelastajahahmojaan Kreikan filosofian pelastajien nimillä. He tarkoittivat nimillä osittain samoja henkilöitä, osittain eri henkilöitä. Eri kansalaisryhmät ymmärsivät sanat ”Jumala”, ”Jumalan Poika”, ”Isän Poika”, ”Poika”, ”Ainosyntyinen Poika”, ”Esikoispoika”, ”Sana”, ”Viisaus”, ”Henki”, ”Logos”, ”Kristus” sadoilla ei tavoilla. Lopulta Rooman keisari suuttui niin rajusti oppineiden sanasotaan, että 300-luvun alussa kristityille annettiin uskonnonvapaus ja 300-luvun lopussa kaikki kansalaiset pakotettiin kristityksi. He saivat siitä alkaen vihata lakiin perustuvasti toisuskoisia!

Yleisesti antiikin ihmisille kaikki pelastajat olivat jollakin tavalla hyviä eikä heillä vielä silloin ollut vuoden 2006 valtiokirkon ongelmia! Filosofisella ”Logos”- hahmolla ei ollut mitään tekemistä perinteellisen Palestiinan juutalaisuuden kanssa eikä Raamatun juurien pelastusidean kanssa! Sen tunnustavat 100-200 -luvun kirkonmiehet omissa kirjoituksissaan.

Vasta 300-luvulla kirkkoon vakiintui jyrkkä käsitys ”Kristuksesta jumal-ihmisenä ja Poikana”. Silloin keisari teki itsensä valtiokirkon ylipäälliköksi ja ylipapiksi. Hän loi kirkon avulla rauhaa ja yhtenäisyyttä Rooman maailmanvallan kansalaisiin. Tämän päivän maailmassa v. 2006 valtiokirkon perinne elää ja sanelee tavalliselle ihmiselle hänen uskonsa! Sieltä selittyy kristittyjen kovuus juutalaisia kohtaan, muhamettilaisia kohtaan ja toisia kristillisiä ryhmiä kohtaan.

300-luvulla Rooman keisari pakotti kansalaiset uskomaan omaan uskontoonsa ja yhteisöönsä! Nyt te srk-laiset uskotte siihen: omaan laitokseenne ja siihen kuulumiseen! Kotimaa-lehti tutki asian pari vuotta sitten.

Vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun kristityt olivat tuhonneet juutalaisia 6 miljoonaa, kirkot ovat heränneet 2000 vuoden rikoksensa ja totuuden väärennöksensä edessä. Niinpä Suomen Ev.-lut. kirkkokin etsii nykytunnustuksissaan ”juutalaista Jeesusta” eli Jeshuuaa:a! 2000 vuoden harharetki ”Logoksen” alla ja ”Jeesuksen Kristuksen” nimessä ei kestä Raamatun Jahvee:n Sanan edessä!

Pelastusta olemme etsineet tässä saarnassa raamatullisesti eli juutalaisten näkökulmasta! Olemme katsoneet kristinuskon menneisyyteen ja ammentaneet sieltä totuutta. Haluamme ymmärtää uskoamme ja rakastaa Totuutta! Tekstiksi valitsen tämän päivän 2 MS 17: 8-13.

II 2 MS 17: 8-13

1. MITÄ TEKSTISSÄ EI SANOTA

• 3000 vuotta vanhassa kirjoituksessa ei ennusteta Jeesusta, kristinuskoa eikä kirkkoa.

• Siinä ei ennusteta voittajakristittyjen luomaa korvausteologia-aatetta.

• Siinä ei sanota, että kristittyjen pitää tehdä antisemitismiä 1000 vuotta Mooshe:n jälkeen.

• Siinä ei sanota, mitä juutalaisesta Jeshuuaa Nasaretilaisesta pitää myöhemmin opettaa.

• Siinä ei profetoida kirkon historiaa eikä Suomen Ev.-lut. kirkon asioita.

B MITÄ TEKSTISSÄ SANOTAAN?

• Se kertoo juutalaisten historiasta 1300 vuotta eKr..

• Heidän Raamattunsa pyhä kieli on heprea. Jahvee eli Raamatun Jumala ilmoittaa hepreaksi.

• Mooshe:n ja Jehooshuuaa:n johdolla Jisraaeel:laiset taistelivat amalekilaisten paimentolaiskansaa vastaan Kuolleenmeren luona.

• Jahvee:n eli Herran eli Aadoonaj:n avulla ja Mooshe:n johdolla ”oli päästy pois Egyptin orjuudesta”. Nyt piti päästä ”Luvattuun maahan”.

• Kertomuksen päähenkilöitä ovat myös Mooshe:n veli pastori Ahaaroon ja heidän siskonsa Mirjaam:n poika Huur.

• Kertomuksessa muistetaan, että Jahvee oli kutsunut Mooshe:n kansan johtajaksi ja vapahtajaksi.

• Mooshe suoritti elämäntehtävänsä Jumalan tahdon mukaan.

• Mooshe:n jälkeen sotapäällikkö Jehooshuuaa jatkoi työtä Jahvee:n palvelijana.

• Jahvee-Herra kuuli Mooshe:n kautta kansan rukoukset.

• Kansa näki konkreettisesti rukouksen voiman: Kun Mooshe piti rukoilevia käsiä koholla, Jisraaeel:laiset olivat voitolla sodassa amalekilaisia vastaan.

• Kun Mooshe ei jaksanut pitää käsiä koholla, ne tuettiin pysymään.

• Jahvee pelasti oman silmäteränsä eli Jisraaeel:n.

Outokummussa 16.5.2006

Jorma Luostarinen

maan tomusta luotu