SAARNA

2 x LIT

SANA-JP OKUN KKO 18.5.03 klo 10

MESSU KUUSJÄRVEN KKO 18.5.03 klo 12

4. SU PÄÄSIÄIS.

VALKOINEN

TAIVAAN KANSALAISENA MAAILMASSA

JH 15: 10-17

klo 10 klo 12

444 1 444 1

470 5 470 7

498 10 498 12

80: 1, 2 12 80: 1, 2 14

409: 1- 15 409:1- 19

321: 2, 3 18 225: 1- hpe

Tässä profetoidaan eli julistetaan pyhien Kirjoitusten sanomaa: Miten syntinen ihminen pelastuu syyllisyydestä, häpeästä ja kuolemasta? Tässä ei ratkaista ongelmaa.

Päivän Kirjoituksessa alku-srk tallentaa Jeesuksen puheen omille. Hänen aramean nimensä on Jeshua, Joshua tai Jashua; hepreaksi Jehoshua tai Jahoshua. UT:n nimi Jeesus on kreikkalainen käännös. Se kuvastaa sitä vaihetta lähetystyössä, kun juutalaista Jeshuaa saarnattiin kreikkalaisen kulttuurin alueella. JH:n käsitteistö on hellenismin hapattama. Siksi puhutaan Jeesuksesta, kuitenkin tarkoittaen historiallista juutalaista profeettaa, Jeshuaa, Jehoshuaa.

Miten me syylliset, häpeälliset ja kuolevaiset ihmiset pelastumme? - Kääntäkäämme katseemme, mielemme ja rukouksemme Galilean mieheen. Hän on alku-kristittyjen Jumala! Länsimainen kulttuuri kirkkoineen on historian myötä tahallaan unohtanut juutalaisen Jeshuan! Jo ensimmäisinä vuosisatoina niin kirkossa kuin kirkon ulkopuolella vihattiin juutalaisia, harjoitettiin antisemitismiä, seemiläisvihaa. Kun ns. kristityt unohtivat uskonsa syntytaustan, unohtivat he samalla juutalaisen Jumalansa. Kirjoitusten valossa ei voi olla kirkkoa ilman yhteyttä Israelin kansan historiaan! Kristilliselle kirkolle, sen johtohenkilöille ja kannattajille luopumus on suurin mahdollinen synti!

Päivän tekstissä käytetään sanaa Jeesus korvaamaan Israelin Jeshuaa. Ystävät täällä, ymmärtäkää pyhää Kirjoitusta! Se totuus, joka voi pelastaa sinut syyllisyydestä, häpeästä ja kuolemasta, on juutalainen mies, ei kukaan muu. Se on hänen Isänsä, Jahven ilmoitus pyhässä tekstissä! 10 Jeshua puhuu hänen käskynsä noudattamisesta. Jos opetuslapset noudattavat sitä, he pysyvät Mestarin rakkaudessa. Tuolle pelastavalle rakkaudelle on ominaista, että se perustuu Jeshuan ja Jahven väliseen rakkauteen. Jeshua rakastaa omiaan sillä rakkaudella, jonka hän saa Abbalta, Isältä. Oppilaiden keskinäinen rakkaus ja rakkaus Jeshuaan lähtee Jahven rakkaudesta. Oppilaiden sydämessä, hengessä ja rukouksessa on läsnä Jeshuan Henki. Siksi vallitsee yhteys uskovien välillä ja suhteessa Jumalaan.

Jos me täällä Outokummussa tahdomme olla Jahven lapsia, me pidämme Jeshuan käskyt ja pysymme hänen rakkaudessaan. 11 Jeshua puhuu omasta ilostaan. Hän toivoo omilleen, että hänen ilonsa heidän sydämissään tulisi täydelliseksi heissä. Jeshua toivoo täyttä iloa juutalaisille kuulijoille. Se ilo sydämessä, hengessä ja rukouksessa pelastaa syntisen ihmisen syyllisyydestä, häpeästä ja kuolemasta. Se on uskovaisen köyhän kokemuksessa tosi rikkaus!

Käytännöstä tiedämme, että ilo on kokemuksen asia: Ilo tuntuu! Pelastavassa ilossa Jeshua on läsnä. Jahve tulee suureksi auttajaksi, kuoleman voittajaksi, kuninkaaksi yli kaikkien arvovaltojen, yli hallitusten, aatteiden, uskontojen, maistereiden; yli pappien, yli sananselittäjien, kirkkojen, rajojen, tunnustusten ja liturgioitten. - Jeshuan saarna vaikutti sen. Siksi yhteiskunnan ja kulttuurin hyvät ihmiset hirttävät hänet Golgatan mäntyyn!

12 Jeshua sanoo käskyn: "Rakastakaa toisianne niin kuin minä olen rakastanut teitä. 13 Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta." 14 Te olette ystäväni, kun teette sen minkä minä käsken teidän tehdä." Ystävä, sanankuulija täällä, mitä meillä on lisättävää tuohon? - Ei mitään! Jos me rakastaisimme Jahvea yli kaiken ja lähimmäistä kuten itseämme, millainen olisikaan oma sydän tässä maailmanajassa!? Niin ystävä, me saamme piston sydämeen, koska me emme rakasta emmekä pysy Rakkaudessa! Hän sanoo meille Totuuden, koska hän on Totuus. Alku-srk:lle Totuus nousee vielä haudastakin, vaikka Kaifas sen tappaa!

Emme toteuta rakkautta: Ihminen, adam ja eva, kaikkina aikoina rakastaa vain itseään. Me rakastamme lähimmäistä sen verran kuin tarvitsemme häntä. Rakastamme Jahvea, jotta saisimme häneltä jotain. Kuka meistä uskoo hänen tahtonsa mukaan? - Sen vuoksi, koska hän on mikä on ja me kuulumme hänelle! Jumalaan uskotaan siis hänen itsensä vuoksi eikä meidän! Sinun pitää uskoa eikä tavoitella! Sinä anot rukouksessa ja uskot saavasi! Sinä huudat Herraa ja uskot saavasi vastauksen!

Jeshua ei saarnaa omilleenkaan vain leppeästi kuten tuhlaajapojan isä! Hän saarnaa, jotta kuulijakunta pelastuisi syyllisyydestä, häpeästä ja kuolemasta Elämän valtakuntaan! Jeshua, Jahven Voideltu, käskee omia terästymään, heräämään, koska ihmisen aika täällä on vain tuokio: Milloin tahansa kuolema tuhoaa tomumajan! Kukaan ei tiedä: Tänään vai huomenna? Pelastunut ihminen valvoo, odottaa, rukoilee lakkaamatta!

Kukaan ei pelastu kuolemasta siten, että Jahve on olemassa, että kirkko ja kaste on olemassa! Syntistä syyllistä häpeällistä ihmistä kehotetaan uskomaan Jeshuaan! 15 Hän kutsuu omiaan ystäviksi, ei enää palvelijoiksi. Ennen heitä sanottiin palvelijoiksi, koska he eivät tunteneet isännän aikeita. Nyt he tuntevat Pojan kautta isännän tahdon ja saavat ystävän nimen. Omat ovat Pelastajan, Vapahtajan, Jumalan Pojan, Jumalan Papin, Profeetan ja Kuninkaan ystäviä. Heille paljastetaan pelastuksen salaisuus! Se että pelastus on olemassa, ei pelasta ketään! Ne pelastuvat, joille se avataan, jotka pääsevät sisälle Jumalan valtakuntaan! Se koetaan ilona Jumalan rakkaudessa! Pelastuksen päivä on aina tänään, nyt-hetki! Kirkkoon kuuluminen ei ole samaa kuin Herralle kuuluminen!

Kirkko, liturgia, paikallis-srk, kastevesi ovat siksi, että olisi työvälineet toteuttaa pelastavaa rakkautta Israelin ja pakanoiden, meidänkin keskuudessa! Katseemme ei saa jumiutua puitteisiin ja työkaluihin vaan yksin Jumalaan: Uskossa kuolevainen ihminen katsoo näkymättömään! Kirkon teologiassa sitä on ollut vaikea sietää. Miksi? Koska jo alku-srk:ssa alkoi antisemitistinen linjaus luopua juutalaisten Jumalasta! Kenetkä sinä asetat vastuuseen tuosta loukkauksesta? - Et ketään!

Totuuden ihminen tajuaa vasta, kun hän itse kohtaa kuoleman tuhon ja saattaa rakastaan haudan pohjalle. Ei sinne tule pelastamaan rabbi ei pappi; ei maisteri, professori, tiedemies; ei saddukeuspuolue ei fariseus-; ei kuningas, maaherra, Pilatuksen tallirenki. Turhaa kuolleelle haudassa on kirkkotekstiili, kirkkosäädös, kirkkopolitiikka! Sen Jahve, Israelin Jumala, sanoo ilmoituksessa! Mutta kristitty ihminen ei sitä usko! Siksi hän jumiutuu pelastumaan omalla kansalla, sen instituutioilla, omilla teoilla ja herätysliikkeillä! Ei muisteta, että Israel on kansojen valo! Antisemitismissä ihmiskunta/ kristityt loukkaavat Jumalan kansan erityisasemaa!

16 Jeshua valitsee omansa. Hän lähettää heidät liikkeelle. Tarkoitus on tuottaa pysyvää hedelmää. Oppilaiden pitää etsiä voimaa tehtävään Jeshuan kautta Isältä. Koska oppilaat ovat kuolevaisia, maan tomu, ja tehtävä on suuri, heidän pitää pyytää rakkauden voimaa taivaasta. Tekstissä ei siis keskitytä omaan pelastukseen vaan toisten. Oppilaiden tehtävä on kantaa hedelmää toisille, toisten hyväksi! Oppilaat antavat eteenpäin rakkautta, jonka heidän Mestarinsa on heille lahjoittanut! Siten Mestarin, ainoan Rabbin, asia menee eteenpäin Israelissa ja pakanoille! Jahvelle kuuluu kiitos ja kunnia! 17 Vielä toistetaan: "Rakastakaa toisianne!"

Järkyttävä totuus näkyy jo seuraavassa jakeessa: "Jos maailma vihaa teitä, niin muistakaa, että..."

Outokumpu torstai, 1. toukokuuta 2003

Jorma Luostarinen