OKUN PAKANOIDEN KULTTI

Kirkkovieraalle kirkonmeno tuttunaan:

etukäteen tietää mitä sanoja sanotaan;

jos ei sanota, karsaasti katsotaan.

(Tapahtuman kulttia ( = palvontameno ) voidaan

myös tutkia )

Yhdessäolon pikku-hetkeen on koottu

tuhansien vuosien kulttuuriperinne:

uskomusta, uskoa, tietoa, tapoja yhteen sullottu

ja sulateltu eri kausien mieleen ja kieleen:

Meilläkin siis kuten ennenkin!

Saattaakin tuntua polleaa,

ihastella parvella permannolla,

laulella ja katsella pappia alttarilla.

Mutt mikä se tilaisuuden juoni olisi,

jos se siinä olisi?

Olipa kerran Galilean Jeshua-juutalainen

aikamme alussa, saarnamies melkoinen,

taivaan kokoinen,

ett meillekin asti mainitaan.

Mutt alusta asti kun katsotaan, niin

pakanoiden (ei-juutalaisten) kirkossa istutaan!

Voi kauheaa potaskaa!

Siksi ei Jeshua vaan Kirjasta avaudu,

ei pastorin puheesta, ei laulamalla

lukemalla, ei edes alttariaterialla.

Mikä se on Jeshuan juttu, kun Jeesus tuttu!?

Siinäpä se, ystävä: pitkä on Kirkolla ollut

matka: on oppia, vääntöä, sanan kääntöä,

mutt tuli vaan juutalaiselle Jeesukselle hatka!

Kuitenkaan yhtään 30000 kirkosta ei olisi

ilman juutalaista kansaa ja sen Vapahtajaa!

Jorma Luostarinen