Oku 28.7.2005

Psykiatri Heikki Pitkänen

Varasin vastaanottoajan 16.8.klo 14. Ajattelin vaivata Sinua etukäteen, jotta sinne tultuani käsittelisimme tärkeitä asioita.

1. Loma loppuu onnistuneine perheen Lapin matkoineen tänään ja työt alkavat huomenna. Vähän yli 3 viikon loma virkisti. Mutta, miltä alkaa tuntua, kun odottelen edelleen tuomiokapitulin seuraavaa tiedotetta? Viime marraskuussa alulle pantu juttu tarkoittaa, että se annetaan näinä kuukausina ( kuten edellisellä kerralla v. 2001 ) kurinpitoasimiehelle. Tuomion antaminen tiedoksi tapahtuu n. ensi toukokuussa ja kun valitan, lopullinen ratkaisu tulee n. toukokuussa 2007. Sinne on pitkä matka ajatellen, että olen koko ajan samoissa työtilanteissa, samojen ihmisten parissa, samassa yhteisössä kuin mistä valitetaan! Kun kävin tänään katsomassa tulevia töitä, oli khra jättänyt ilkeilyviestin koskien 19.6. pitämääni konfirmaatiota. Se meni minulta hienosti ja hyvällä työtaidolla - ajatellen edellisten kertojen valvontajoukkoja ja valituksia.

2. Ko. jutun syytteet olivat aluksi virkatehtävien laiminlyöminen ja tunnustuksen vastaisuus! En ole niihin syyllinen. Mutta syytteet laajenevat ja muuttuvat! Luin vasta nyt lomalla viime maaliskuussa tklista tilaamani asiakirjat, ja yllätyksekseni n. 10 eri tahoa/ ihmistä oli valehdellut sitä sun tätä ja nihiloinut sekä minut että papintyöni.

3. Tulee mieleen kysymys: Mitä minun pitää ajatella tästä? Miten paljon yleensä ihmiset kestävät tällaista, etteivät järin tule hulluksi ja vetäydy muuten pois, tai tee itselleen tai jollekin muulle pahaa. Pappina pahan keskellä paine hyvyyteen itkettää!

4. Olen ollut hyvä pappi ajatellen koulutusta ja papin virkaa. Vasta nyt kolmen vuoden aikana olen hieman saanut tilaisuutta ilmaista itseäni työkaverien kokouksissa ja puolustaa työtäni ja itseäni. Heti sain khralta kirjallisen huomautuksen.

5. Khra kirjoittaa toisten nähden muistiin mitä sanon, myös esim. viime konfirmaatiomessussa, jonne hänen ja kneuvoston varapuheenjohtajan piti tulla.

6. Hän tekee huonoja työjärjestelyjä, on alkanut syrjäyttää papillisista tehtävistä, ylikuormittaa äärimmilleen kun tehtävät voisi jakaa tasan. Sitten syytetään, että muka minun takia toiset uupuvat ja srk kärsii! Mikä piru hänelle antaa oikeuden ja luvan kohdella minua ja myös diakonian alalla olevaa srk-sisar Kirsti Takaloa, n. 58v., näin halpamaisesti? Me teemme kotikäyntejä osittain samojen ihmisten luona ja jotkut ovat toruneet khraa. Kun khra tuli 3 vuotta sitten, minä sain iloisesti tehdä työtä, mutta heti alkoi Kirstin kiusaaminen, ja asenne minuun asteittaisesti muuttui.

7. Syytekirjat on julistettu salaisiksi.

Jorma Luostarinen