( Ilmeisesti tämä kirje ei saapunut. Kysyin.)

Terve, Tapio!

Kirjoitit keskusteluumme liittyen Adamin kuolemasta Raamatun valossa. Toisena aiheena oli ajatuksesi Lasaruksen tapauksesta ja ihmisen ylösnousemuksesta Jeesuksen tuntemisen kautta. Kommentteja:

1. Pohdiskelu oli rauhallista, kiihkotonta. Ehkä Sinulla on jotain selkeää rauhaa näissä asioissa. Minusta se on/olisi hyvä asia. Mene ja tiedä toisaalta, mikä on hyvä/oikea kokemistapa, koska me ihmiset muutumme matkalla kokemuksen myötä ja peilaamme kaikissa asioissa sisäistä itseämme. Emme pääse Jumalaan/Jeesukseen konkreettisesti tarkistamaan omaa näkemystä mikä sen arvo on. Jäämme välineelliselle tasolle, esim. Raamatun kirjoitusten tulkintaan.

2. Minäkin toteaisin varmana asiana sen, että itse tulen maaksi jälleen. Huomaan ja koen, että aikaa täällä on joka hetki se yksi eletty hetki vähemmän. Siinä on selkeää surua, vihaa, jotain haikeaa tyhjyyttä olevaisuudessa, jossa vapaus näyttää suurelta. Minua nuorempi ent. työkaveri on juuri kuollut. Omaiset tulivat kertomaan. Paria päivää aikaisemmin juttelin vainajan kanssa, ja nyt hänet löydettiin radan varresta martaana.

3. Uskoa Jeesukseen olen aina rakastanut, koska muualta ei ole tippunut sitä mitä olen tarvinnut! Ilman uskoa Mestariin en olisi jaksanut elää tähän päivään asti! En tiedä miksi kirkon viranomaiset ovat minua ja perhettäni vihanneet! Oliko se sitten kasvatusta vai saatanallista kuljetusta Jumalaan päin. Yhtenä seurauksena ruljanssista oli se, että muuten en olisi koskaan päässyt näinkään sisälle näihin valtakunnan asioihin. Että siihen pääsin, siitä olen iloinen. Sen kummempaa ei vaellukseni ole ollut.

4. Omalla kohdalla olen onnellinen, kun/jos saan selostaa toisille taivaan asiaa. Ilman sitä olisin kaiken keskellä enimmäkseen onneton - en tiedä suuremmin syytä. Jumala on antanut minulle paljon kauniita asioita mutta enkö osaa olla kiitollinen? Tuntuu, etten ole matkallani oppinut mitään! Papin koulutus taitaa viedä aika vähän Jumalaan päin. Ihmiset ja elämän vaikeudet opettavat paljon! Niitä heidän vaikeuksia käsitellään kotikäynneillä ja siunataan itsemme armolla.

5. Kirkko tekee väärin vihatessaan Jehovan todistajia! Kirkossa ollaan niin heikoilla ja on oltu läpi historian, että muutakaan ei osata!

6. Norjassa olemme käyneet menneinä vuosina Vestertanassa useita kertoja perhematkoilla kalassa merellä/ sisämaassa ja patikoimassa. Tutun mökki on myyty ja matkoja ei enää sinne tehdä. Kuvatallenteita ei sen kummemmin minulla ole.

terveisin Jorma