TEE ITSESTÄSI MERKITYKSELLINEN! Entisenä pappina ja eläkeläisenä ”maailman arvoituksen” tutkiminen jatkuu, olosuhteet ( ikä, terveys, ym. ) vaan ovat radikaalisti muuttuneet ja muuttaneet: Paljonko on aikaa? Selaillessani tässä eksistenttisessä ( olemassaolon kokemuksessa ) nettiä, löysin sattumalta suomalaisen nuoren megafilosofi Frank Martelan kirjoituksia. Hän on tuottanut paljon, esitelmöinyt. luennoinut, kiertänyt maailmaa, konsultoinut eri yritysten johtajia, työntekijöitä; ollut koronasta tiedottavien neuvonantaja ja asioinut maan poliittisten johtajien kanssa filosofisena ja psykologisena peilinä. Häntä nyt tulkitessani ja soveltaessani huomaan, että hänen ihmiskuvansa perustuu paljolti eksistentialismi-filosofiaan ( ihminen olemassaolossa). Siitä johdannaisena ajattelutapa on eksistentiaalinen eli eksistenssifilosofia-opin mukainen). Eksistenssifilosofia sai potkua Euroopassa 2. maailmansodan raunioilla ja keskeiskäsitteitä ovat: ihmisen kokema” ahdistus”, ”pelko” saks. Angst; ihminen on ”viskattu maailmaan”, hän on täysin ”vapaa sidonnaisuudessa” ja hänen on itse luotava olemassaolonsa ( eksistenssinsä ), koska mikään Platonin C n. 350 eKr. ) perinteen ihmisen olemuksen ( essenssi ) teoria ei enää selitä nykyihmistä. Eksistenttinen kokemus on meille tuttu ja helposti käsitettävä. Miljoonat ihmiset ovat sen kokeneet ja kokevat tänään. Se vie jo eteenpäin, että Angstissaan ymmärtää itseään! Antiikin olemus-ajattelun mukaan rengin piti pyrkiä taitavaksi hevosen hoitajaksi ennalta määrätyn rengin mallin mukaan eikä puuttua isännän asioihin, joka kunnostautui isännän vakioroolin mukaan. Olemus-ihanteesta puhuu myös hellenistinen apostoli Paavali: ”Jokainen pysykään siinä säädyssä, jossa on, sillä aika on lähellä!” Ihmisen arkista käytännön tasoa tarkastellessaan Martela käyttää usein sanaa ”merkityksellinen”. Siihen liittyy läheisesti eksistentialismin käsitteet: tarkoitus, päämäärä, päämäärähakuisuus, mielekkyys ja mieli. Auttaessaan ihmisiä Martela koettaa saada heitä löytämään omalle toiminnalleen ja elämälleen sellaisia merkityksiä, jotka välittyessään toisille auttaisivat heitä löytämään omat tarkoituksensa omassa elämässään. Kun ihminen kokee elävänsä merkityksellistä elämää eli olemassaoloa, ts. hänellä on tarkoitusta miksi elää, se välittyy toiselle, jolla ei ehkä ole mitään tarkoitusta elämässä. Merkityksellinen elämä ei tipu taivaasta ”hällä väliä”- ihmiselle, ”antaa mennä”-ihmiselle eikä ”kunhan möllötettää”- ihmiselle! Merkityksellisen olemassaolon eli elämän saamisen eteen on ”mentävä itseen” kuin VT:n tuhlaajapoika ja jos vähänkin elämässä tuntuu olevan merkitystä, katsottava ympärillä olevia ihmisiä ja ruvettava toimimaan heidän hyväkseen: Ei eletä itselle omissa nautinnoissa, ei ”käperrytä itseensä” (incurvatus in se ), joka Martti Lutherin mukaan on synnin olemus. Victor Franklin logoterapian mukaan tarkoituksen löytäminen on ihmiselämän perusta: Keskitysleiriltä selvisivät parhaiten ne, jotka näkivät hulluudessakin järkeä ponnistella elämän puolesta! Tee siis itsestäsi merkityksellinen palvelemalla toisia esim. työn kautta, tylsänkin työn kautta, eläkeläisenä, nuorena, vanhana: hakkaa puita mummolle, kanna kassia, kysy mitä kuuluu, voinko jotenkin auttaa? Jos omassa elämässä koet merkityksellisyyttä, sen verran ja vain sen verran voit olla valoksi ja avuksi toiselle. Itse olen kiitollinen, että sain kirkon töissä harjoitella elämää ja elää merkityksellistä elämää diakonian kotikäynneillä. Siellä matalissa majoissa olimme toisillemme merkityksellisiä. Jorma Luostarinen