SAARNA/ JES. 32: 15-20

MESSU

LIT.

2. VSK

OKU KIRKKO 24.4. -05 klo 10

4. su pääs.

Valkoinen/ 4 kyntt.

”Taivaan kansalaisena maailmassa”

VIRRET

444 1

329: 1-2 7

569 12

484: 1 14

470: 1- 19

225 HPE

Saarna näyttää tien Jumalan luo pelastukseen. Juutalaisten Raamatussa pelastuminen on sitä, että maan tomu tulee joksikin, saa elää juutalaisena. Kristityt etsivät Raamatustaan sovitusta, poispääsyä syyllisyydestä ja kuolemasta. Sinä ja minä tulemme maaksi jälleen, mutta uskovalle ihmiselle Jumala tulee kaikkivaltiaaksi. Hän on iankaikkisesti vapaa ihmisen ongelmista ja hänessä kuolevainen ihminen löytää tarkoituksen. Jumalan olemus ja tahto näkyy Israelin kansan suullisessa ilmoitusperinteessä ja tarkentuu heidän kirjoituksissaan. Siten ilmoituksen juuri on kristinuskon ulkopuolella!

Saarnaamisessa vain pelastus-asia painaa, muu on roskaa! Täältä sinulle puhutaan muinaisia juutalaisen Raamatun kirjoituksia. Niitä selitetään yhteydessä Israelin kansan historiaan ja sieltä tuleviin merkityksiin. Historiallisella matkalla eteenpäin, esim. meille pakanoille, Jahven sana ei muutu. Mutta kristillinen perinne on sen rajusti muuttanut ja hylännyt! Se näkyy myös Okun srk:ssa: Jotkut valtahenkilöt muistuttavat työntekijää srk-virasta ja valittavat, kun heille saarnataan pyhästä tekstistä! Srk-hallinnon ateistinen henki väheksyy sanan totuutta, jotta laitos säilyttää asemansa!

Kirkkolain mukaan pappi saa saarnata päivän VT:n tekstistä ( Jes. 32: 15-20 ). Sen seemiläiseen syntyaikaan 2700 v: a sitten ei ollut kristinuskoa, ei kirkkoa, ei Galilean Jeshuaa. Kun ”Jeesukseksi” sanottu Jeshua teloitettiin 700 v:a myöhemmin Golgatalla, perimätieto hänestä levisi ulkomaille Rooman valtakuntaan. Apostoli Paavalin saarnan jälkeen kreikkalaiset pakanat väänsivät juutalaisten asiat oman kulttuurinsa kielelle ja alkoivat puhua Jeesuksesta. Mutta historian juutalaisessa Jeshuassa ei ollut myöhemmän kreikkalaisen Jeesuksen ominaisuuksia! Ne syntyivät vasta kirkon korvausteologiassa! Kuulimme rippisanoissa korvausteologian tylyt väitteet juutalaisia vastaan ja kristinuskon omaa syntyä vastaan!

Saarnaamisen taistelukysymys on se, selitetäänkö tekstiä juutalaisen perinteen vai kristillisen perinteen mukaan. Kristinuskossa luullaan ylpeän enemmistön takia, että sen selitystapa olisi oikea! Mutta totuus on päinvastainen! Otetaan esimerkkejä. VT:ssa puhutaan ”Jahve-Jumalan pojasta”, mutta kristinuskon ”Jumalan Pojassa” on” kreikkalaisia piirteitä! VT:n ”Masiah-Voidellussa” ei ole kristinuskon hellenistisen Kristus-Voidellun” ominaisuuksia! Kirkon ”Jeesus” sisältää kirkon luomia oppeja eikä niitä ollut juutalaisessa Nasaretin ”Jeshuassa”! VT:n ”Jahvessa” ei ole myöhemmän kirkon ”kolmiyhteisen” yleis-Jumaluuden ominaisuuksia! Kristinuskon aiheuttaman perinne-riidan takia valtiokirkko vihasi alusta alkaen juutalaisia ja harhaoppisia. Korottamalla korvausteologiset opit se piti laitoksensa yhtenäisenä. Se henki periytyi myös suomalaiseen uskonnollisuuteen: Käsitesekaannuksilla ja käsite–vastakohdilla hiippakunta- ja srk-hallinto säilyttää laitosta - esim. harhaoppeja vastaan. Siten pelastustotuus ei paina penninkään vertaa!

Ev.-lut. kirkon/ kirkkojen nykyongelma on uskon juutalaiset juuret. Menee pitkä aika, ennen kuin kirkkokansa käsittää korvausteologian tuhon. Se on Jahven työ, jos kristityt sen käsittävät! Juutalaisuus on ollut tuhansia vuosia heidän pelastustiensä. Kristinusko vakiintui siitä erilliseksi ja monella tapaa vastakkaisiksi uskonnoksi. Siksi vähäinenkin sulautuminen/ rinnakkaiselo - näillä näkymin - toteutunee joskus 1000 v:n kuluttua!

Saarnan keskeinen ongelma on itse ”kirkko” ( laajassa merkityksessä ) ja kristinuskon historia! Ensimmäinen srk oli Jeshuan täysin juutalainen opetuslasten joukko juutalaisuuden sisällä. Tuo Jeshua-liike oli juutalainen lahko. Siitä syntyi srk:t Galileaan ja Jerusalemiin. Niihin liittyi kreikkaa puhuvia hellenistejä, sekä juutalaisia että pakanoita. Syntyi juutalais-kristillisiä srk:ia. Sitten Jeshua-perimätieto siirtyi ulkomaiden juutalaiskeskuksiin ja lopulta ei-juutalaisille. Vuosikymmenten kuluessa alkuperäinen muistitieto Nasaretilaisesta muuttui ja unohtui. Tilalle tulivat kertomukset/ evankeliumit. Rooman valtion kirkkopolitiikassa loitontuminen jatkui. Alku-srk:ista syntyi alkukirkkoja ja alkukirkkojen muunnoksista keisarin yleinen/ katolinen laitoskirkko. Se keksi uusia oppeja omaan käyttöön instituution säilyttämiseksi. Hienoilla opeilla poistuttiin alkuperäisestä ja vahvistettiin ero juutalaisiin ja harhaoppeihin. Myöhemmät ilmiöt löydettiin Raamatusta! Kirkon iskulauseen mukaan vain kristityt pelastuivat - kirkossa - eikä Jumala ollut koskaan välittänyt juutalaisista! - Se on kristittyjen rikos!

Jotkut Suomenkin uskovaiset uhoavat oman herätysliikkeensä/ järjestönsä puolesta: Heillä muka on oikeat puhujat ja muut eivät tiedä mitään! Sellainen uho on kristillistä korvausteologiaa/ antisemitismiä! Jokainen suomalainen herätysliike ( esim. lestadiolaisuus ja körttiläisyys ) on syntynyt protestina maallistunutta laitoskirkkoa vastaan. Uudessa liikkeessä kirkon latteus muka poistuu ja korvautuu paremmalla! Nykyinen Ev.-lut. kirkko pyytää korvausteologiaa/ antisemitismiä anteeksi, koska sillä vihataan Vapahtajan omaa kansaa! Siten kirkossa häämöttää Jeshuan painoarvo verrattuna Jeesukseen!

Totuus korvausteologiaa vastaan on se, että Ev.-lut. kirkko vanhempana perinteenä on oikeampi kuin esim. lestadiolaisuus ja körttiläisyys! Ja paavin kirkko vanhempana perinteenä on parempi kuin Martti Lutherin uskonpuhdistus! Juutalaisuus on parempi pelastustie kuin kristinusko, koska juutalaisuus vanhempana on kristinuskon pohja! Se mikä kirkon alakirkoissa tuntuu mukavalta, on usein valetta! Kristinuskossa juutalaisuus ja sen Jeshua olisi arvokasta ja kaikki hänestä poikkeava lähenee valetta! Se kirkolle vastenmielinen totuus häämöttää sen nyky-tunnustuksissa ja niissä suuret opettajat ( apostoliset isät ja kirkkoisät 100-luvun jälkeen ) joutuvat puntariin!

150-luvulla Jeshua-liike oli jo historiaa ja juutalaiset seuraajat poistettu kirkosta. Alettiin puhua yleisesti ”Jeesuksesta”, jonka tarkkaa merkitystä kukaan ei enää tiennyt. 300-luvulla keisarin valtiokirkko kävi kuumana kuin valtava hallintoveturi. Se puhisi valtion politiikkaa uskonnon virkamiesten kautta kohti uusia asemia. Monet hurskaat papit ja piispat yrittivät estää perinteen tuhon, mutta voittajat voittivat kuten elämässä yleensä. Tänään nuo möröt saavat huonon arvosanan kirkon tunnustuksissa. Niissä kirkko näkee itsensä ”kutsumuksensa pettäneenä”, ”syyllisenä”, ”tuhoisassa vastakkainasettelussa”.

Apostoli Paavalin jälkeisestä kristinuskon kulttuurimuutoksesta syntyi pakana-kristillinen valtiokirkkoperinne - ilman juutalaisia. Uskontolaitos loi kulttuuriaseman 2000 v:ksi eteenpäin, muuttui ajan virtausten mukaan ja laajeni ympäri maailmaa. Sen perinteen jatkoa on Suomen kansankirkko, yksi 22000 kirkkokunnasta - ilman juutalaisia. - Mitä perinteestä tuli? - Tutkimusten mukaan ihmiset uskovat laitokseensa ( eikä siis Jumalaan, puhumattakaan Jahveen uskomisesta! ) Tuohonko päämäärään apostoliset isät/ kirkkoisät pyrkivät oikealla kristinuskollaan?

Me elämme apostoli Paavalin pakanoiden perinteessä. Siihen kuuluu päivän aihe ”taivaan kansalaisena maailmassa”. Kun juutalainen Paavali saarnasi kreikkalaisille ”Jeesusta”, hän tarkoitti Jeshuaa. Kun hän saarnasi ”Jumalaa”, hän tarkoitti Jahvea! Nyt Ev.-lut. kirkko suree asiakirjassa Kirkko ja Israel 2000 oman historiansa rappiota. Todetaan, että ”kirkko on Jumalan kansa yhdessä juutalaisten kanssa”, eikä siis siitä erillään kuten nyt! Ts. kirkko oli viimeksi Jumalan kansa 2000 v:a sitten!

Tuo erillisyyden ongelma näkyy kaikkialla, esim. paavin kirkossa, ortodokseilla, helluntailaisilla, lestadiolaisilla, körttiläisillä, Jehovan todistajilla. Niiden valtakunnissa ylpeät pakanat pystyttävät oman Baalin ja Astarten, ja kiukuttelevat Ha-Shemiä ja hänen Voideltuaan vastaan. Sama tilanne kuin Jeshajahun aikaan!

Saarnassa ammennetaan Raamatusta/ heprealaisten Tanakh:sta. Päivän Jeshajahu 32: 15-20 kertoo Israelin historiasta ja Jumalan tahdon profeetta Jeshajahun suulla. Jotta me pakanat eri aikana, eri kulttuurissa, eri kielialueella, ymmärtäisimme kirjoituksia, meidän pitää tuntea niiden paikka heprealaisten perinteessä.

Selitämme menneisyyden kirjoituksia meillepäin eikä korvausteologisesti meistä menneisyyteen! Luemme ensin VT:a, sitten UT:a. Ei siis selitetä UT:lla VT:a! Saarna jymähtää VT:iin! Sen kirjoituksissa Jahve puhuu! Saarnassa sanotaan Israelin Herran sana/ davar Adonai! Kristityt eivät kiinnostuneet juutalaisten tavasta lukea Raamattua, koska se paljasti kristinuskon omatekoisuuden!

Uutisissaan/ in news 14.2. 2001 Ev.-lut kirkko pyytää Suomen juutalaisilta anteeksi heidän luovutuksiaan Hitlerille; Luther saa muistutuksen ”antisemitistisestä asenteesta”; Helsinki saa komean muistomerkin muistuttamaan juutalaisvainoista. Asiakirja kehottaa menneisyyden vaitioloa opetettavaksi srk:issa ja Lutherin antisemitismi ”perusteellisesti tutkittavaksi”, jotta suomalaiset eivät uudelleen syyllistyisi juutalaistuhoon.

Jeshajahun Raamatussa/ Tanakh puhuu Jahve/ Jehova. Se on Jumalan nimi ikuisesti, eikä hän ole mikään korvausteologian yleis-Jumaluus! Jumalan pyhä nimi tulisi kiertää sanoilla Adonai/ Herra tai Ha-shem/ Nimi. Kun nykyajan outokumpulainen puhuu ”jumalasta”, hän ei tarkoita Jahvea! Yleisesti ottaen kristityt eivät ymmärrä Jahvesta mitään, koska heidät on opetettu antisemitistisesti vihaamaan juutalaisia. - Mitä seemiläistä meillä on tässä kirkkosalissa? - Missä ovat juutalaiset? Olipa kerran aika, jolloin juutalaiset ja kristityt lauloivat samoja virsiä!

Jeshajahun ajan historiatietoja:

• Hän eli opetuslapsineen 2750 v:a sitten Jerusalemissa.

• Hän näki v:n 742 eKr. profeetta-kutsumuksessaan Jahven istumassa valtaistuimella.

• Jeshajahu saarnasi köyhien puolesta rikkaita valtahenkilöitä vastaan.

• Hän piti tekopyhää palvontaa turhana: Kädet veressä ei voi uhrata Adonaille!

• Assyrian hyökkäys v. 722 eKr. oli Jahven lähettämä rangaistus, sanoo Jeshajahu.

• Yläluokka, papit ja ammattihenkilöt vietiin pakkoevakkoon.

• ”Jahven päivänä” tuomio tulee Israelille, Ha-Shem voittaa, vähäinen jäännös palaa takaisin.

• Jeshajahu lupaa, että nuori tyttö ( ei neitsyt )/ almah synnyttää pojan/ Immanuelin.

• Immanuel = ”Jumala meidän kanssamme”: im=kanssa, anu=meidän, el=jumala

Katsotaan tekstiä jae jakeelta ( Jes. 32: 15-20 ):

Vanhurskaus luo rauhan. 15 Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki. Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi ja tarhat ovat laajoja kuin metsät.

Vanhurskaus/ sedeq-sedaqah tarkoittaa Jahven oikeuden toteutumista. Jumalan poikien ja tyttärien tulee tehdä hänen tahtonsa/ Tora ja sanansa/ davar mukaan. Siitä seuraa rauha/ shalom. ”Näin on oleva” viittaa heprean verbiin haja = olla, elää, tulla joksikin, antaa tulla joksikin. Luomisen Elohim-Jahve toteuttaa itsensä ja se näkyy jo hänen nimessään: Elämä on sitä, että Jahve tulee/ haja ( joksikin ) ja antaa elävien olioiden tulla joksikin. Kun hän ottaa henkensä pois, ihminen kuolee: Hän tulee silloinkin joksikin - maaksi!. Ihmisen tarkoitus on tulla Jumalan asettamaan päämäärään.

Kun Adonain omat saavat hengen/ ruah, autiomaakin näyttää hedelmätarhalta.

16 Silloin autiomaassa asuu oikeus ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä.

Vanhurskaus/ sedeq-sedaqah on kuin ”maja hedelmätarhojen keskellä”. Vanhurskas juutalainen eli Jumalan lapsi elää sopusointuista elämää yhteiskunnassa, hän on solidaarinen lähimmäiselleen/ rea, eli toiselle juutalaiselle. Hän saa menestystä ja siunausta/ berakah.

17 Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti.

Vanhurskaudesta seuraa rauha. Tuo shalom näkyy lukuisina jälkeläisinä, hedelmällisyytenä, rikkautena, menestyksenä, rauhana Jumalan ja ihmisten kanssa, sanoo Jeshajahu.

18 Minun kansani saa asua rauhan niityillä, turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.

Jumala palauttaa omansa Assyriasta kotiin. Kansa viljelee maata, käy kauppaa, rakentaa kaupunkeja ja kiittää Herraa Jerusalemin temppelissä. Rangaistus kestää määräajan.

19 Metsää kaatuu lakoon, kaupunkeja sortuu maahan, 20 mutta te onnelliset, te saatte kylvää kaikkialle, missä vesi kostuttaa maan, saatte päästää härkänne ja aasinne vapaasti kulkemaan laitumilla.

Israelilaiset kokevat tulevaisuudessa onnen/ ashre. Vaikka vesi on tuhovoima, se tuo siunausta.

Outokumpu 14.4.2005

Jorma Luostarinen

maasta luotu/ maahan menevä