PROVOSOITU HISTORIAN JEESUS Näin entisenä pappina eläkkeellä koen vapautuneisuutta: ei tarvitse lähteä töihin. Omakotitalossa on loputtomasti töitä. Ajatus palaa jo kuolleisiin lapsuudenajan ihmisiin, joiden muistosta saan voimaa: Silloin tulkittiin ihmisen paikkaa ja tarkoitusta Luojan edessä. Töissä ollessa ”parhaat” saarnat syntyivät lenkkipolulla. Eilen nousin vajan liukkaalle peltikatolle pudottamaan lumia, keli – 30, ja pian tulisi ortodoksipappi hakemaan minua ystäväni hautajaisiin. Sinne ei tulisi ketään omaista. Tuossa vähän kiireisessä, ahdistavassa ja syvästi liikuttavassa tilanteessa, keikkuessani katolla kuoleman ja elämän rajamailla, kuunnellen kipuja, pukaten metrinkorkuista lunta kokovartalovoimalla, mieleeni tuli Jeesus-kuva, josta olin juuri lukenut. Se kiteytyy otsikkoon. UT:n eksegetiikassa pyöritellään muinaisen Rooman ajan Galilean profeettaa monen teologisen ja kirkollisen perinteen mukaan, löydetään uusia painotuksia, mutta voisiko tuosta kaukaisesta ja niin vaikuttavasta miehestä päästä selvyyteen yksinkertaisemmin, ajattelemalla hänenkaltaisen tilannetta yhteisön jäsenenä? Jos ketä tahansa ihmistä yllytetään, usutetaan, kiihotetaan, ärsytetään ja kiusataan, jota sana provosoiminen tarkoittaa, niin tuleeko siitä ” parempaa jälkeä” kuin perjantain Jeesukselle, jolla uskossamme on aivan päinvastainen korkean profiilin arvosana? Psykologisen lainalaisuuden mukaan yhteisön voimahenkilöiden torjumasta julkkiksesta tulee aggressiivinen: kiusaaja, provosoija, toisen kärsimyksestä nauttiva, tappaja, murhaaja! Galilean mies näyttää UT:ssa ja hänestä kertova suullinen perimätieto näyttää ja UT:n kirjoja kirjoittavat redaktorit näyttävät, että se mikä on Jumalasta tuottaa yllättäviä seurauksia: ”Kansa ihmetteli”, kerrotaan, kansa eli tavallinen rahvas ”löysi elämän ja iankaikkisen elämän sanat”. Mitä huonompaa kohtelua Mestari itse sai ”hyviltä ihmisiltä”, sitä enemmin hän rakasti ”huonoiksi” haukuttuja! Sillä aikaa Rooman jumal-keisari piiskasi pullikoivia, verotti ankarasti, toi omat jumalansa pyhään temppeliin ja pelotteli sotapoliisilla päättäjät hiljaisiksi myötäilemään keisarin komentoa. VT:n puolella Babylonian pakkosiirtolaisuus tuhosi kansan haaveet mutta sama kansa nousi uskon avulla uuden päivän odotukseen. UT:n puolella vähän ennen ajanlaskun alkua ja vähän sen jälkeen kansan tunteet heräsivät jälleen uuteen odotukseen temppelin raunioilla ja siinä saumassa syntyi Jeesuksen aikaansaama uskomisen perinne. Raamatun kaikki kirjat ovat syntyneen yhteiskunnan kriisiaikojen kokemuksista ja teksteissä käsitellään sitä, mistä kriisi johtui ja miten siitä selvitään. Ts. Raamatun toimittajat kirjoittivat koetut ahdistukset ulos Kirjoihin, ja Jumalaan uskoen opastavat muitakin pelastavalle tielle. Ystävän avoimen arkun äärellä koin, että hän auttoi elämällään minua askeleen eteenpäin. Jorma Luostarinen